Sanasinko
Wordbazooka
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 
Muuta tekstin kokoa: Suurenna - Pienennä - Palauta oletuskoko
Uskonkirkko | Church of FaithUskonkirkko | Church of Faith

Suuri torjuntavoitto, maksettu hinta

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Sanasinko Foorumin päävalikko -> Kritiikkiä
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 355  Ke 04 Huh 2007, 20:28 (GMT+3)  Aihe: Suuri torjuntavoitto, maksettu hinta Vastaa lainaamalla viestiä

Eiköhän katsota tai laiteta nauhalle tämäkin:

"SUURI TORJUNTAVOITTO

Siiranmäen, Äyräpään ja Vuosalmen ratkaisevista torjuntataisteluista ja -voitoista ei ole ollut vielä kattavaa kokonaisesitystä. Neljästä suuresta torjuntavoitosta Tali-Ihantala on suurin, mutta Siiranmäen, Äyräpään ja Vuosalmen torjuntataisteluissa toinen divisioona esti Neuvostoliiton pääsyn Ihantalan joukkojen vasempaan sivustaan ja syvälle Sisä-Suomeen.

Tätä ohjelmaa varten on haastateltu kahtakymmentä Siiranmäen, Äyräpään ja Vuosalmen veteraania, joista suurin osa myös esiintyy ohjelmassa kertomassa tunnoistaan toiminnastaan äärimmäisissä olosuhteissa. Suomalaista ja venäläistä arkistoelokuvamateriaalia on käytetty runsaasti, ja osa ohjelman kuvauksista ja selostuksesta on tehty aidoilla taistelupaikoilla Karjalan Kannaksella. Ohjelma sisältää myös näyteltyjä dokumenttiosia, jotka kuvattiin Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa.

Koska noilta ajoilta suomalaisten panssarivaunujen ja rynnäkkötykkien toiminnasta ei ole saatavilla arkistoelokuvamateriaalia, kuvattiin rynnäkkötykkien ja panssarijääkärien siirtyminen, käskynanto ja taistelutoimintaa Vuosalmella ohjelmaa varten kunnostetulla vanhalla vaunukalustolla.

Everstiluutnantti Hans Adolf Ehrnroothin esittää ansiokkaasti isäänsä. Ikänsä ja yhdennäköisyytensä lisäksi hän tuntee isäänsä liittyvät asiat hyvin perhesiteiden ja taustatietojen vuoksi. Hans Adolf Ehrnrooth oli keskustellut isänsä kanssa vuosikausia näistä asioista. Kuvaukset tehtiin Santahaminassa Kadettikoulun ja Kaartin jääkärirykmentin henkilökunnan, kadettien ja varusmiesten avustuksella."

Lainaus:
http://www.yle.fi/tv1/ohjelmaopas.php?serial=t0138238737813




------
Ajantasaistettu otsikkoa "Suuri torjuntavoitto 9.4. TV1 klo 16.00" kertoen televisiossa näytetystä dokumentista.


Viimeinen muokkaaja, Admin pvm Ma 25 Kes 2007, 1:32, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Pentti Naumanen



Liittynyt: 02 Hel 2007
Viestejä: 361
Paikkakunta: Ahlainen

Linkki viestiinViesti 357  Ke 04 Huh 2007, 21:56 (GMT+3)  Aihe: Toinen torjuntavoitto! Vastaa lainaamalla viestiä

Huomenna, jos Herra suo, on armorikas kieltolain kumoamisen 75-vuotispäivä. 5.4.2007 viinakaupan edessä seisova jono ei muodostu juopoista, vaan onnittelemaan menevistä kansalaisista. Minä olen jonossa yksi meistä.
_________________
Terveisin

Pentti Naumanen
Ahlainen
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 380  Ti 10 Huh 2007, 21:37 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Katsoin avauksessa kertomani dokumentin, joka oli joka tavalla katsomisen arvoinen. Liikutti kun ohjelman lopussa näytettiin lappua, johon oli präntätty: "Tätä maata ei myydä eikä vuokrata".

Kyllä se oli kovaa taistelua yli 60 vuotta sitten vihollisen valheella aloittamassa sodassa, mutta Suomi säilytti kuin säilytti itsenäisyytensä, vaikka kaatuneitakin oli lähes satatuhatta, armaasta synnyinmaastamme menetettiin isoja alueita ja sotakorvauksiksi määrättiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Dokumentissa sivuttiin myös Adolf Ehrnroothia, jota olen aina ihaillut. Ehrnrooth sai aseveljiensä arvostuksen, liikkuihan hän usein etulinjassa ja haavoittuikin sodassa pari kertaa. Puolustusvoimien sivuilla hänestä kerrotaan muun muassa näin:

Lainaus:
Syksyn 1939 YH:n aikana ja talvisodan alettua Ehrnrooth palveli Karjalankannaksella RvPr:n muodostaman Uudenkirkon ryhmän esikunnassa operatiivisen osaston päällikkönä. Jouluna 1939 hän sai käskyn ilmoittautua 7. divisioonan komentajalle, eversti Aarne Blickille, joka halusi hänet esikuntapäällikökseen. Tehtävä alkoi 10. tammikuuta. Neljä päivää myöhemmin hänestä tuli majuri.

Talvisodan päätyttyä Ehrnrooth toimi Itä-Savon sotilasläänin esikuntapäällikkönä. Jakso oli kiireisen työn aikaa: Uuden rajan vaatimat puolustusasemat oli saatava joutuin valmiiksi ja joukot muodostettava uudelleen. Liikekannallepanon alkaessa kesäkuussa 1941 hänet määrättiin 2.D:n esikuntapäälliköksi.

Divisioonan hyökkäyksen alettua kesäkuun lopussa 1941 muodostettiin läpimurtoa varten Tst. Os. E, jota johtaessaan Ehrnrooth haavoittui vaikeasti. Aseveljet pelastivat arvostetun esimiehensä taistelumaastosta. Pitkää leikkausten sarjaa seurasi hidas toipuminen. Koteloituneet sirpaleet vaivasivat koko elämän ajan.

Vuoden 1942 alussa Ehrnrooth palasi toipilaana ja everstiluutnantiksi ylennettynä 2.D:n esikuntapäälliköksi Karjalankannakselle. Tämän tehtävän keskeyttivät sijaisuudet JR 28:n ja JR 7:n komentajana. Tammikuussa 1943 hänet määrättiin JR 7:n va. komentajaksi. "Tyrjän rykmentissä" hän jatkoi aiemmin aloittamaansa määrätietoista työtä joukko-osastonsa taistelukunnon ylläpitämiseksi ja puolustusasemien lujittamiseksi. Hän liikkui usein Ohdan lohkon etulinjassa, jossa hän haavoittui uudelleen.

Asemasota päättyi Neuvostoliiton strategiseen iskuun, joka alkoi Kannaksella 9.6.1944. Kesän 1944 ankarissa suurtaisteluissa Ehrnroothin johtamat joukot kunnostautuivat etenkin Siiranmäessä, Äyräpään sillanpäässä ja Vuosalmella. Tuolloin saavutettiin moni niistä torjuntavoitoista, jotka turvasivat itsenäisyyden säilymisen ja avasivat tien rauhaan. Heinäkuun alussa Ehrnrooth ylennettiin everstiksi.

Sotarykmenttiinsä kotiuttamisen jälkeen Ehrnrooth sai joulukuun 1944 alussa määräyksen Uudenmaan Rakuunarykmentin - "Marskin Rykmentin" - komentajaksi.

Ylipäällikkö Mannerheim nimitti eversti Ehrnroothin 4.12.1944 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi taitavasta ja pelkäämättömästä johtamisesta hyökkäys- ja asemasotavaiheessa sekä kesän 1944 viivytys- ja torjuntataisteluissa.

Lainaus: http://www.mil.fi/jalkavaenkenraali/269.dsp

o o o

Kannattaa lukea myös seuraavat sivut, joissa on talvi- jatkosodan uudelleenkirjoitettua, suomettumatonta historiaa:

http://www.edu.vantaa.fi/suomi/talvi.htm
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Pentti Naumanen



Liittynyt: 02 Hel 2007
Viestejä: 361
Paikkakunta: Ahlainen

Linkki viestiinViesti 381  Ti 10 Huh 2007, 21:46 (GMT+3)  Aihe: Isänmaan kohtalonvuodet.... Vastaa lainaamalla viestiä

Isänmaan kohtalonvuodet liikuttavat meistä jokaista syvästi.

Jollakin tasolla mieleni tekisi kuitenkin alkaa jo katsoa myös tulevaisuuteen eli koettaa silottaa tietä nuoremmille sukupolville. He eivät ole olleet syyllisiä sotaan, eivät siihen, että me sodan lapset saimme tuskaiset lähtökohdat elämällemme. Nuoret ikäpolvet eivät ole syyllisiä myöskään sille, että me ehkä emme osanneet kasvattaa seuraavia sukupolvia isänmaatamme oikealla tavalla rakastamaan. Teimme heistä kosmopoliitteja maailmankiertäjiä. Globalisaatiokaan ei ole heidän syynsä.
Mielestäni meidän olisi viimeisillä voimillamme opetettava ihmisiä kunnioittamaan ja rakastamaan toisiaan.
_________________
Terveisin

Pentti Naumanen
Ahlainen
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
epsilon



Liittynyt: 18 Tou 2007
Viestejä: 14

Linkki viestiinViesti 574  Ti 22 Tou 2007, 14:38 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Isäni oli taistelemassa lyhyen aikaa Äyräpään lähellä.
Oli kuulemma hurjaa. Ei ole paljon sotatarinoita kertoillut.
Upotti muistonsa syvälle pullojen sisuksiin.
_________________
- Alfa ja Omega -
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Pentti Naumanen



Liittynyt: 02 Hel 2007
Viestejä: 361
Paikkakunta: Ahlainen

Linkki viestiinViesti 577  Ti 22 Tou 2007, 17:03 (GMT+3)  Aihe: Siihen tyyliin.... Vastaa lainaamalla viestiä

Pullojen suhteen meillä kävi samoin.
_________________
Terveisin

Pentti Naumanen
Ahlainen
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 579  Ti 22 Tou 2007, 23:12 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

epsilon kirjoitti:
Isäni oli taistelemassa lyhyen aikaa Äyräpään lähellä.
Oli kuulemma hurjaa. Ei ole paljon sotatarinoita kertoillut.
Upotti muistonsa syvälle pullojen sisuksiin.


Halusi tietenkin säästää lapsensa ja perheensä, eikä muuallakaan voinut puhua mitään. Neuvostoliittohan oli järjestänyt Suomen myös sotasyylliseksi ja ilmapiiri oli senmukainen. Siinä aivopesussa sotaveteraanit olivat muuttuneet "syyllisiksi" oman maansa puolustamiseen, jota sairasta ilmapiiriä suomettumisen takia kesti liian pitkään, joten lähin lohduttaja taisikin olla se pullo.

Sotaveteraanit joutuivat pitämään sisällään tuskansa, mitään kriisiterapiaa heille ei järjestetty niin kuin nykyään järjestetään. Jos olisi saanut puhua jollekulle kokemuksistaan kaunistelematta - ihmisten tappamisesta - tilanne olisi voinut olla toinen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 682  Ma 25 Kes 2007, 1:11 (GMT+3)  Aihe: Kesä 1939 - Suomi ennen sotaa Vastaa lainaamalla viestiä

Todellinen helmi oli tämä ohjelma, jonka lauantaina katselin: historiaamme ennen 30.11.1939 alkanutta talvisotaa ja vieläpä värikuvana! Mikäli ohjelma esitetään joskus uudestaan, kannattaa ehdottomasti katsoa ja nauhoittaa.

Ylen sivuilta löysin melko kattavan esittelyn elokuvasta - kunpa vain näkisi joskus vielä alkuperäisen noin 1,5 tunnin mittaisen elokuvan.

Näkymät elokuvassa ovat kaiken kaikkiaan kaihoisat, mutta riipaisevat erityisesti Viipurin, Viipurin linnan, Valamon luostarin ja Laatokan kohdalla. Nuo Neuvostoliitolle menetetyt alueet sykkivät elokuvassa niin kotoista ja suomalaista elämää, että tekee ihan pahaa ajatella, millaisella vääryydellä raukkamainen mammutti ne piskuiselta Suomelta riisti.

Talvisodan myötä raukesivat myös Suomen haaveet järjestää vuoden 1940 olympialaiset.

Elokuvassa oli riipaisevaa lisäksi nähdä Suomen kartta ajalta ennen talvisotaa: kuvassa oli mukana edellä kuvatut alueet Karjalasta ja toinenkin käsivarsi.

Tässä Ylen esittely:

Lainaus:
Kesä 1939 - Suomi ennen sotaa
TV2 klo 19.55


YLE TV2 lauantaina 23.6.2007


KESÄ 1939 - SUOMI ENNEN SOTAA

Amerikkalaiset Francis Raymond ja Helen Line matkustelivat Suomessa kesällä 1939, juuri ennen talvisotaa. Matkallaan he kuvasivat mykän värielokuvan Finland Waters, Suomen vesistöt.

Pariskunnan ainutlaatuisissa kuvissa voimme ihailla Suomen hyvinvoivia ja siistejä kaupunkeja, Turkua, Tamperetta, Helsinkiä ja Viipuria. Värikuvat Valamon luostarista ja munkkien arkisesta puuhailusta tuovat silmiemme eteen menneen maailman.

Francis ja Helen lähtevät sisävesilaivoilla kohti pohjoista, laskevat vanhalla tervaveneellä Oulujoen kosket ja viettävät juhannuksen Rovaniemellä. Suomen seikkailu päättyy linja-automatkaan. Se vie heidät Lapin erämaiden läpi pitkin jäämerentietä Petsamoon.

Alkuperäisen mykän värielokuvan kesto on ollut noin puolitoista tuntia. Elokuvaa esitettiin Suomen talvisodan aikana Amerikan auditorioissa täysille katsomoille. Francis Line itse selosti elokuvaansa, sopivissa kohdissa taustalla soi Sibeliuksen musiikki.

Tämän nyt esitettävän elokuvan on Francis Linen värifilmimateriaalin, muistiinpanojen ja kirjan pohjalta toimittanut ja ohjannut Tapani Itäranta.

Tuotanto Timo Järvi, YLE Asiaohjelmat. (es. 22.10.06) ti/ps/ah-v

Lainaus:
http://www.yle.fi/etusivu/ohjelmaopas/ohjelma.php?serial=t0242206678813&l=f&mode=www

Tutustu historianhavinaan myös seuraavilla monipuolisilla sivuilla:

http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1940&loppu=1949
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 1188  Su 02 Jou 2007, 15:59 (GMT+3)  Aihe: Oi maamme Suomi, synnyinmaa Vastaa lainaamalla viestiä

Katsoin tässä joku päivä sitten Karjalan historiasta kertovaa ohjelmaa.

Kun neuvostoliittolaiset olivat riistäneet Suomelta Viipurin, evankelisluterilainen kirkko muutettiin elokuvateatteriksi ja muistaakseni ortodoksinen kirkko viljamakasiiniksi.

Neuvostoliittolaiset tuhosivat sodassa paljon myös kirkkojamme ja muun muassa Lintulan luostari tuhottiin ja monia muistomerkkejä.

o o o

Tuollaisen vääryyden lukeminen nostattaa pahaa mieltä, eihän sille voi mitään. Vihollinen tulee ja häpäisee toisten arvot noin törkeällä tavalla.

Kaiken Suomi on kuitenkin niellyt unohtamatta silti mitään.

Viipuristakin ollaan rakentamassa VirtuaaliViipuria. Kurkatkaapa linkkiä: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 1236  Ti 11 Jou 2007, 16:35 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Veteraanit ja sotaorvot kantavat hintaa itsenäisestä Suomesta (3.12.2007)

Sotaveteraanien henkisen ja fyysisen tuen tarve on lisääntymässä. Moni ikääntyvä ja yksinäinen veteraani kaipaa myös sielunhoidollista keskustelua.

Suomen sodissa taistelleita veteraaneja on elossa vielä lähes 80 000. Veteraanien keski-ikä on jo yli 85 vuotta. Siinä missä iän myötä usein muutenkin tarvitaan tukea, invaliditeetista kärsivät tarvitsevat apua sitäkin enemmän.

Sotainvalidien ja muiden sotaveteraanien, heidän puolisoidensa, leskiensä ja sotaleskien auttamiseksi tarvitaan edelleen keräyksiä. Järjestöjen ja yksityisten antamilla lahjoituksilla on merkitystä, koska kuntien kireät taloustilanteet rajoittavat niiden mahdollisuuksia järjestää apua.

Helsingin seudun sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Rauno Loukkola kertoo, että esimerkiksi Helsingin kaupungilta ovat veteraanien kuntoutukseen tarkoitetut määrärahat loppuneet kesken sekä viime että tänä vuonna. Aviopuolisot tulivat muutama vuosi sitten kuntoutuksen piiriin, mutta määrärahaa ei lisätty. Lisäksi hoidon tarve kasvaa iän lisääntyessä.

– Helsingin seudulla on siksi tänä vuonna jouduttu kohdentamaan keräysvaroja vuosittaiseen kuntoutukseen, josta valtiovallan pitäisi huolehtia, Loukkola sanoo.

Veteraanijärjestöt myyvät parhaillaan itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä hopeasta taottua sormusta. Varainhankkija Pia Mikkonen Veteraanivastuusta kertoo, että myyntituotoilla helpotetaan sodista palanneiden miesten ja naisten päivittäistä elämää.

60 euroa maksavan sormuksen ostamalla voi auttaa veteraania saamaan esimerkiksi rollaattorin tai silmälasit. Apua annetaan myös lääke- ja hoitokulujen omavastuuosuuksiin, hoitoihin ja asunnon korjauksiin. Sormusta myyvät vuoden loppuun asti R-kioskit, ja sen voi hankkia myös internetistä osoitteesta www.rautasormus.fi.

Yksinäisyys vaivaa

Rauno Loukkolan mukaan Helsingin seudulla noin puolet veteraaneista osallistuu vielä melko aktiivisesti toimintaan. Ongelmana on, miten saataisiin yhteys toiseen puoliskoon.

– Meilläkään ei ole tarkkaa tietoa, mikä heidän kuntonsa ja tilanteensa on. Yritämme korostaa, että he ottaisivat yhteyttä, jos tarvitsevat apua.

Loukkola arvioi, että ainakin Helsingin seudulla monia veteraaneja niin kuin muutakin vanhusväestöä vaivaa yksinäisyys.
– Juttukaveria kaivataan. Meille tulevissa puheluissa monelle näyttää olevan se tärkein asia, että saa keskustella jonkun kanssa.

Ilonaiheena hän pitää sitä, että veteraaneja nykyisin arvostetaan.
– Se näkyy heidän elämässäänkin. Kun veteraanit on jossain koulussa tai tilaisuudessa otettu kunniakansalaisina vastaan, kyllä ilme ja pilke silmäkulmassa on ihan erilainen. Antaa selvästi voimaa, kun heidän ponnisteluilleen annetaan arvoa.

Seurakunnat tukena

Sotaveteraanien hyvinvointia tukevat myös Helsingin seurakunnat. Roihuvuoren seurakunnan kirkkoherra Matti Malmivaara hoitaa yhteyksiä Helsingin seudun sotaveteraaneihin ja kertoo, että heidän säännöllisessä ohjelmassaan on kirkkopyhiä, retkiä, koti-iltoja ja paljon muuta. Veteraanijärjestöt ja seurakunnat toimivat yhteistyössä, ja seurakunnat järjestävät myös itsenäisesti tilaisuuksia.

– Sotiemme veteraanit kokevat hengellisen toiminnan erityisen tärkeäksi. He tarvitsevat yhä enemmän sielunhoidollista tukea, koska sodanaikaiset vaikeat kokemuset seuraavat heitä heidän elämänsä loppuun asti, Malmivaara kertoo.

Hänen kokemuksensa mukaan veteraanien hengellisissä tilaisuuksissa riittää edelleen kävijöitä: kirkkopyhään voi osallistua parisataa veteraania puolisoineen.

Malmivaaran omakin isä haavoittui sodassa kahdesti pahoin.
– On hyvin vähästä kiinni, ettei minua olisi olemassa. Ja vähästä oli kiinni Suomenkin kohtalo.

Arja Kuittinen
arja.kuittinen (a) kotimaa.fi


Lainaus:
Sotaorvot peräävät tunnusta

Suomen sodat ovat vaikuttaneet myös niiden elämään, jotka eivät itse olleet rintamalla. Sen huomioimista toivoo sotaorpoja edustava Pääkaupunkiseudun sotaorvot ry, jonka mukaan sotaorpojen kohtalo on unohdettu vuosikymmeniksi.

Sotaorvolla viitataan ihmisiin, jotka menettivät talvi- tai jatkosodassa isänsä tai molemmat vanhempansa. Näissä sodissa menetti henkensä noin 90 000 sotilasta, joilta jäi noin 55 000 lasta.

Pääkaupunkiseudun sotaorvot järjesti viime viikolla Eduskuntatalon portailla mielenosoituksen, jossa yhdistys luovutti peruspalveluministeri Paula Risikolle vetoomuksensa sotaorpojen rekisteröinnistä sekä sotaorpotunnuksen ja tarvittavan kuntoutuksen saamisesta.


Lainaukset: http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=6795&deptid=124&languageid=3&NEWS=1
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6186  Ti 04 Maa 2008, 11:30 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Venäjän kommunistit suomalaisille: Älkää myykö maitanne!

29.02.2008 06:27, päivitetty 29.02. 11:03


Venäjän kommunistit varoittavat suomalaisia myymästä maitaan venäläisille suurliikemiehille.

- Venäläisten oligarkkien ei pitäisi antaa ostaa Suomen maita. Heillä ei ole siihen mitään oikeutta, puuskahtaa kommunistien presidenttiehdokkaan Gennadi Zjuganovin avustaja Larisa Baranova IS:lle kesken Zjuganovin vaalikiertueen.

Baranova kehottaa suomalaisia suojelemaan omia maitaan venäläisten ostoryntäykseltä.

- Toivon, että suomalaiset vallanpitäjät ryhtyvät ajattelemaan asiaa järjellä. Lenin päästi teidät aikanaan, joten eläkää nyt vapaudessa!

Maan osto- ja myyntioikeus ulkomaalaisille on ollut myös presidenttiehdokas Gennadi Zjuganovin yksi keskeisistä vaaliteemoista ennen sunnuntain vaaleja.

Zjuganovin mielestä Venäjän ei pitäisi myydä lainkaan maata ulkomaalaisille, ja venäläisille itselleenkin pitäisi sallia vain talotonttien ja puutarhapalstojen omistus.

Kun Zjuganovilta pyytää kommenttia Suomen maakeskusteluun, hän kertoo varoitukseksi oman näkemyksensä siitä, mikä kauhuskenaario odottaa Venäjää ulkomaalaisten maanostoinnon vuoksi.

- Meille Venäjälle uhkaa syntyä uusi Kosovo, joka on pituudeltaan 10000 kilometriä ja ulottuu Sotshista Vladivostokiin. Nykyinen maalakimme on suorastaan rikollinen, mutta me kommunistit tulemme vielä muuttamaan sen, Zjuganov sanoi IS:lle Moskovassa vaalitilaisuutensa päätteeksi.


Arja Paananen

Lainaus: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1494537
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 2236  To 29 Tou 2008, 13:10 (GMT+3)  Aihe: Mielenkiintoinen juttu Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Tiesitkö tämän Suomen lipusta?

Julkaistu: 8:41


Ajatuksen Suomen lipun sinivalkoisuudesta lanseerasi Sakari Topelius, kertoo Ylen Aamu-tv:n haastattelema historian professori Matti Klinge.

Sakari Topelius ehdotti Suomen lipuksi sinivalkoista, vinoraitaista lippua, jonka keskellä on valkea tähti. Topelius välitti sinivalkoisen idean lapsille kansakoulun välityksellä.

Topeliuksella oli tämän taustalla tietoinen päämäärä, Klinge kertoo.

- Topelius loi tietoisesti positiivisen yhteyden venäjän laivaston lippuun, Klinge sanoo.

Venäjän laivaston lippu oli valkoinen sinisellä vinoristillä eli Andreaksen ristillä varustettuna. Klingen mukaan sotalaivasto sai käyttää valkoista lippua, jossa oli suora sininen risti, ja tämä levisi Suomeenkin pursiseuroihin.

Liberalistit vastustivat sinivalkoista yhdistelmää ja olivat sitä mieltä, että Suomen lipussa pitäisi olla Suomen leijonavaakunan värit, punainen ja kultainen.

- Kyllähän nekin ovat Suomen kansallisvärejä, onhan vaakuna peräisin 1500-luvulta, Klinge huomauttaa.

Klingen mukaan värikiistan ratkaisi sisällissota.

- Sen jälkeen punainen väri oli voittajan kannalta mahdoton. Se ratkaisi tämän kiistan, Klinge sanoo.

Toisen maailmansodan aika vahvisti Suomen lipun kansalaisten sydämiin. Klingen mukaan sota-aikana kaikki kansalliset symbolit vahvistuivat.

- Myös Maamme-laulu vahvistui tuolloin uuden median, radion myötä. Jokainen radiolähetys päättyi Maamme-lauluun, Klinge sanoo.

Lainaus: Uusi Suomi
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6187  To 29 Tou 2008, 21:28 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Venäjä vahvistanut ilmavoimiaan Suomen rajan tuntumassa

Julkaistu: 19:14

Helsingin Sanomat


Venäjä on vahvistanut ilmavoimiaan Suomen rajan tuntumassa, kertoi MTV3:n uutiset torstaina. Suomen Ilmavoimien mukaan Venäjä on palannut lentotoiminnassa jo Neuvostoliiton ajan tasolle.

Helsingin yliopiston tutkijan, dosentti Arto Luukkasen mukaan Venäjä on varautunut siihen, että Suomi on jonain päivänä sotilasliitto Naton jäsen.

"Kenraalien päätarkoitus joka maassa on tehdä laskelmia mahdottomista ja mahdollisista. Myös Venäjän armeija on ottanut huomioon tämän mahdollisuuden. Poliitikot hoitavat muun puolen, armeijan tehtävä on hoitaa erilaiset skenaariot" Luukkanen sanoi MTV3:lle.

Venäjällä on Suomen rajan tuntumassa vahvoja ilmavoimien yksiköitä ja osa avaruuspuolustusjärjestelmäänsä. Petroskoin alueelle se on keskittämässä suurta lennonjohtokeskusta.

MTV3:n haltuunsa saamissa satelliittikuvissa näkyy runsaasti hävittäjiä ja muun muassa 40 metriä pitkä kantoraketti lähitukikohdissa.

Luukkanen huomauttaa, että Venäjä on maailman toiseksi suurin asemahti. Sen puolustusmenot olivat viime vuonna yhtä suuret kuin Kiinan, eli 58 miljardia dollaria. Luukkanen arvio, että Venäjä nostaa puolustusmenonsa kymmenessä vuodessa 200 miljardiin dollariin.

Öljykuljetusten takia myös Itämeren asema Venäjän politiikassa on Luukkasen mukaan muuttunut.

"Itämeren geopoliittinen merkitys on kasvanut, ja tietysti Pietari vaikuttaa tieteellis-teknisenä kompleksina."

Lainaus: Helsingin Sanomat
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6188  To 21 Lok 2010, 22:33 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Virallinen Venäjä vaikenee Ahtisaaren Nobelista

14.10.2008 5:00

Kari Huhta
Helsingin Sanomat


Venäjän johto ei ole kommentoinut millään tavalla Nobelin rauhanpalkinnon myöntämistä presidentti Martti Ahtisaarelle.

"Ei minun tietääkseni", Ahtisaari sanoi maanantaina johtamansa kriisinhallintajärjestön CMI:n toimistossa Helsingissä.

Epäviralliset venäläiskommentit olivat tylyn kielteisiä, kun palkinnon myöntämisestä Ahtisaarelle ilmoitettiin perjantaina.

Ahtisaari puolestaan arvostelee Venäjän toimintaa Georgiassa. Venäjän asevoimien toiminta Georgiassa on hänen mielestään vienyt uskottavuutta Venäjän ulkopoliittisilta aloitteilta.

"Kyllähän se venäläisten virhe oli, että he näin toimivat. Se vie nimittäin pohjaa kaikilta näiltä heidän aloitteiltaan, että pitäisi uusia turvallisuusjärjestelmää."

Esittämästään Venäjän arvostelusta huolimatta Ahtisaari myös painottaa Euroopan ja Venäjän ja yhteistyön tarpeellisuutta.

"Meidän tehtävämme on saada Venäjä yhteistyöhön ja ymmärtämään myös se, ettei tuollaisesta toiminnasta arvostus nouse", hän sanoi.

Vastakkainasettelun asemasta Ahtisaaren mukaan "nyt pitäisi keskittyä niin Venäjällä kuin Yhdysvalloissa omien asioiden kuntoon saattamiseen".

Euroopalla on hänen mukaansa tehtävä myös Yhdysvalloissa.

"Kun valta nyt vaihtuu, Euroopan tehtävä on edesauttaa uutta hallitusta palaamaan omiin arvoihinsa."


Lainaus: HS
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 2468  Ke 05 Tam 2011, 23:19 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
”Sota Suomessa loppui vasta 90-luvulla”

Julkaistu: 6.12.2008 9:36


Uuden Suomen entinen päätoimittaja Pentti Poukka, 89, koki aikoinaan nuorena miehenä talvisodan ja jatkosodan. Hänelle todellinen sota alkoi kuitenkin vasta 1944, ja sitä kesti vuoteen 1991. Poukka joutui johtamaan maan vaikutusvaltaisinta porvarillista lehteä suomettuneisuuden aikakaudella presidentti Urho Kekkosen vihat niskoillaan.

Tänään 91. itsenäisyyspäiväänsä juhlivassa Suomessa on Poukan mielestä helpompi hengittää ja maan poliittinen kehitys etenee ”miellyttävään suuntaan”.

- Suomen sota ei loppunut 1944 tai 1945. Se loppui vasta 1991, kun Neuvostoliitto hajosi.

Näin pudottelee Pentti Poukka Suomen ja elämänsä avainvuosilukuja työhuoneessaan jugend-talon ylimmässä kerroksessa Helsingin Töölössä. Tampereelta Helsinkiin muuttaneeseen porvarisperheeseen syntyneelle ja nuoruudessaan Isänmaallista kansanliikettä kannattaneelle Poukalle Neuvostoliiton kanssa kaveeraaminen otti aikoinaan koville.

- Syvempi ystävyys oli pelleilyä. Todellisuudessa kyse oli elämästä ja kuolemasta, ikäisekseen hyvässä kunnossa oleva Poukka tuhahtaa nojatuolistaan.

Voisi luulla, että talvisotaan 20-vuotiaana varusmiehenä joutuminen ja yhteensä kuusien peräkkäisten syntymäpäivien armeijassa viettäminen olisi tehnyt Poukkaan valtavan vaikutuksen, mutta hän itse ei näe asiaa näin.

- Sodankäynti oli selvää pässinlihaa, eikä siinä sotien jälkeenkään paljon ehditty asioita filosofoimaan. Elettiin aivan normaalia elämää.

Panssarintorjuntakomppaniassa joukkueenjohtajana yhdessä veljensä Antin kanssa jatkosodassa palvellut Poukka ei antanut sodan haitata siviilielämän urasuunnitelmia. Kun muut jätkät löivät korsussa korttia, Poukka tentti kansantaloustieteen kirjoja.

Poukka meni sota-aikana kihloihin vaimonsa Ejnan, 89, kanssa, joka tulee kuuntelemaan haastattelua työhuoneeseen. Sodan jälkeen pari meni naimisiin 1946, kun kumpikin oli saanut yliopisto-opintonsa päätökseen.

- Minulle sotien jälkeen alkanut ’siviilisota’ oli paljon tärkeämpi, kuin sotamuistot. Se hallitsi minun elämääni koko aktiivisen työkauteni.

Tiesi ottavansa uppoavan laivan ruorin

Sotien jälkeen kansantaloustieteilijä Poukka työskenteli ensin valtiovarainministeriössä, Yhtyneissä Paperitehtaissa teollisuuspamppu Juuso Waldenin juoksupoikana ja ETLA:n edeltäjässä Taloudellisessa Tutkimuskeskuksessa, ennen kuin löysi oman alansa yli kolmikymppisenä.

Poukka aloitti Talouselämä-lehden päätoimittajana, mistä hän siirtyi Uuteen Suomeen talousosastolle ja sieltä Kauppalehden päätoimittajaksi.

- Se oli kutsumusura. Päädyin sille niin kuin jonkin korkeamman voiman johdatuksesta, Poukka muistelee lämpimästi.

Kauppalehti huomattiin hänen päätoimittajakaudellaan 1957–64 muun muassa aktiivisesta uutishankinnassaan Mekes-yhtiön ongelmista, ja lehden levikki nousi. Poukan kodin seinällä on yhä suurennos Olavi Hurmerinnan Uuteen Suomeen piirtämästä Mekes-pilakuvasta.

Vuonna 1964 Poukka sai kutsun tulla yhtiön päälehden, Uuden Suomen, toiseksi päätoimittajaksi Eero Petäjäniemen rinnalle.

Poukka paljastaa, ettei hän oikeastaan olisi halunnut tulla Uuden Suomen päätoimittajaksi. Hänet oli valittu jo Aamulehden päätoimittajaksi samana vuonna kuolleen Jaakko Hakalan tilalle. Poukan Ejna-vaimo muistaa, että he olivat käyneet jo asuntonäytöllä Tampereella, mutta muutto peruuntui, kun Kauppalehden omistava Uusi Suomi ei halunnut päästää miehestä irti.

- En olisi lähtenyt Kauppalehdestä, jolla meni hyvin, mutta omistaja oli sama. Tietysti tarjous oli houkutteleva, kun lehti oli niin arvostettu.

Poukka tiesi jo Kauppalehti-aikoinaan, että US:lla meni huonosti.

- Kilpailutilanne Helsingin Sanomien kanssa oli vaikea. Ilmoitusmyyntimarkkina oli täysin HS:n hallussa ja meillä oltiin tosi pihejä. Uusi Suomi oli kuin köyhtynyt aatelismies, Poukka vertaa.

Poukka yllätyi, kun pahasti pakkasen puolella ollut lehti saatiin elvytettyä eloon vielä 15 vuodeksi. Uusi Suomi lopetettiin marraskuussa 1991.

”Kekkonen inhosi minua ja toisinpäin”

Uuden Suomen historiasta kirjoittaneen Jyrki Vesikansan mukaan Poukka oli päätoimittajana poliittisten linjanvetojen tekijä, joka katsoi, että lehden piti ottaa kantaa muuallakin kuin pääkirjoituksissa.

Kokoomuksen edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa toimineen Poukan poliittiset näkemykset ärsyttivät etenkin Suomea rautaisella otteella hallinnutta presidentti Urho Kekkosta, jota Poukan päätoimittama Kauppalehti oli jo aiemmin kritisoinut.

Kekkonen lähetti Poukalle useamman myllykirjeen. Kerran Poukka teki emämunauksen vastaamalla yhteen kirjeistä, johon Kekkonen oli kirjoittanut, ettei vastausta kaivata.

- Kekkonen inhosi minua ja toisinpäin, Poukka kiteyttää.

Maan ykkösmiehen viha Poukkaa kohtaan näkyi niin, ettei Kekkonen osallistunut kuin yhteen Poukan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana isännöimään valtiovierastilaisuuteen.

- Eräälle Helsingin kaupungin järjestämälle lounaalle neuvostovieraat eivät suostuneet osallistumaan, kun ilmoitettiin, että niitä isännöi Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuva päätoimittaja. Puhe oli jo minulla kirjoitettu valmiiksi, mutta päädyttiin protokollan vastaiseen järjestelyyn, jossa kaupunginjohtaja Teuvo Aura toimi isäntänä.

Työuran tyly loppu

Jos oli Poukka liian oikeistolainen Kekkoselle, sitä hän oli myös lopulta Uudelle Suomelle. Yleinen mielipideilmasto muuttui, ja vaikka yritysjohtajat olisivatkin jakaneet Poukan talouspoliittiset näkemykset, pidettiin Poukkaa kuitenkin rasitteena suhteessa Kekkoseen ja idänkauppaan.

Poukka sai päätoimittajan tehtävistä potkut vuonna 1976 jääden eläkkeelle.

- Minut katsottiin liian oikeistolaiseksi ja minun ajateltiin olevan lehden ilmoitusmyynnin tiellä, Poukka selittää.

Vaikka Poukan ajatusmaailma olisikin pehmentynyt iän myötä, 60–70-luvun taitteen vasemmistoradikalismia hän ei vieläkään ymmärrä.

- Outoa että Vanhan valtausta muistellaan vieläkin. En näe siinä mitään poliittista merkitystä, siinä vain matkittiin suuren maailman menoa, hän hymähtää.

Kolme vuotta US-potkujen jälkeen loppui myös Poukan poliittinen ura. Poukka haastoi Raimo Ilaskiven valittaessa kokoomuslaista kaupunginjohtajaa eläkkeelle jääneen Teuvo Auran tilalle. Poukka hävisi vaalin dramaattisen pienellä erolla.

- Se oli elämäni epämiellyttävin kokemus. Minut leimattiin omien leirissä välistä vetäjäksi, vaikka toimin mielestäni loogisesti poliittisessa kilpailutilanteessa. Sen opin, että politiikassa omat on pahimpia, vastustajien kanssa tulee paremmin toimeen, hän sanoo vakavana.

Vastustajien kanssa Poukka tuli toimeen niin hyvin, että hänen KGB- ja Stasi-yhteyksistään on ruvettu kyselemään 2000-luvulla.

- Lehtimiehen täytyy seurustella roistojenkin kanssa. Olin paljon tekemisissä aikoinaan Itä-Saksan lähettilään kanssa ja olihan minulla oma kotiryssäkin. Ihan luonnollista, että näistä on kyselty.

”Nyt on helppo hengittää”

Aitona stadilaisena itseään pitäville Poukille elämä nyky-Suomessa ja Töölössä maistuu. Lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset asustelevat melko lähellä Espoossa ja Kirkkonummella.

- Täällä asutaan niin kauan kuin henki pihisee, viehättävästi hymyilevä Ejna-vaimo vannoo.

- Tärkeintä on, että ollaan päästy vaikeiden vuosien lävitse. Nyt on helppo hengittää, Pentti Poukka toteaa.

Linnan juhlissa toistakymmentä kertaa vieraillut pari aikoo juhlia itsenäisyyspäivää tuttavapiirissä Vantaalla.

Poukan mielestä nyky-Venäjästä on vaikea sanoa, ”mikä se oikein on”, mutta yhtä vaarallinen se ei ole Suomelle kuin Neuvostoliitto.

- Venäjä ei enää yritä maailmanvallankumousta eikä saada Suomea etupiiriinsä.

Kysymykseen sotilaallisesta liittoutumisesta rouva Poukka ehättää vastaamaan ensin.

- Ilman muuta itsenäinen maanpuolustus, muuten ollaan muiden armoilla, Ejna Poukka sanoo tiukasti miehen nyökyttäessä vieressä.

Suomessa siirtyminen porvarihallitukseen ilahduttaa vanhaa kokoomusvaikuttajaa. Puheenjohtaja Jyrki Katainen ja ulkoministeri Alexander Stubb keräävät kehuja kummaltakin. 90-vuotias kokoomus on Poukan mielestä palannut juurilleen eikä puolueen nykymeno suinkaan ole liian liberaalia.

- Nyt mennään minua miellyttävään suuntaan. Oletan, että syntyy uusi porvarillinen yhteisymmärrys. Sosialistiset ajatukset ovat enää muodollisesti mukana kuvioissa, Poukka linjaa.

Uuden Suomen entisenä päätoimittajana Poukkaa hieman harmittaa, ettei Helsingin Sanomille ole enää vaihtoehtoa. Hän on seurannut Uuden Suomen henkiinheräämistä verkossa, mutta tunnustautuu perinteisen printtilehden kannattajaksi.

- Se on tärkeää, että lehti tuo esille oman näkemyksensä, Poukka neuvoo.

Se, mihin suuntaan lehti on poliittisesti kallellaan, ei ole loppujen lopuksi niin tärkeää.

- Olen oppinut elämän aikana rakastamaan demareita, Poukka naurahtaa.


Valtteri Varpela

Lainaus: US
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 2473  Ke 05 Tam 2011, 23:42 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
ARVIO

Puna-armeijan piti valloittaa Suomi paraatimarssilla

12.1.2009 22:56

Markku Jokisipilä


Puna-armeija ei milloinkaan miehittänyt Suomea. Venäjän arkistoja parikymmentä vuotta penkonut professori Ohto Manninen osoittaa Miten Suomi valloitetaan? -kirjassaan, ettei tämä johtunut ainakaan suunnitelmien puutteesta.

Mannisen tutkimus on tärkeä, koska sen perusteella on mahdollista arvioida Neuvostoliiton yleisempääkin asennoitumista Suomeen.

On kiintoisaa verrata suunnitelmia tapahtuneeseen todellisuuteen.

Ansiokkaita ovat myös kuvaukset puna-armeijan päätöksenteosta ja tarkat luettelot Suomea vastaan keskitetyistä osastoista. Manninen on traditionalisti, joka kirjoittaa sotahistoriaa perinteisimmillään.

Valaistuksi tulevat hyökkäyskaavailut talvisotaa edeltäneeltä ajalta Lapin sotaan.

Suunnitelmat ovat mahtipontisia ja dramaattisia. Pahaenteiset nuolet kartoilla kurkottavat kauas länteen ja Suomi suunnitellaan katkaistavaksi Oulun kohdalta kahtia. Helsingin valtaamiseen arvioidaan kuluvan kahdesta viikosta kuukauteen.

Manninen kertoo, ettei Neuvostoliitossa pidetty mahdottomana Suomen puolueettomuuttakaan suursodassa. Talvisotaa tämä ei kuitenkaan estänyt. Helsingin valloituksesta kaavailtiin 60-vuotislahjaa (21. 12. 1939) Stalinille, ja Ruotsin rajalle etenemistä pidettiin itsestäänselvyytenä.

Karut opetukset saivat puna-armeijan ottamaan vastustajan tosissaan, sodan lopulla Suomea vastassa oli miljoona miestä, 11 266 tykkiä ja kranaatinheitintä, 2 998 panssarivaunua ja 3 253 lentokonetta.

Manninen toteaakin, ettei edes länsivaltojen apu olisi muuttanut epäsuhtaa miksikään.

Neuvostoliitto ei näytä aikoneen hyökätä Suomeen kesällä 1941, vaan toivoi naapurin pysyvän sodan ulkopuolella. Suomi oli uhkaava vain muun tahon hyökkäysreittinä ja apurina.

Jatkosodassa puna-armeija oli kuitenkin tyytyväinen siitä, että Pohjois-Suomessa oli runsaasti saksalaisvoimia, koska tällöin ne olivat poissa tärkeämmiltä rintamilta. Muualle voimia vapauttava tekijä oli myös suomalaisten passiivisuus Leningradin piirityksessä.

Mannisen mukaan suomalaiset olisivat voineet valmistautua paremmin kesän 1944 suurhyökkäykseen, mutta eivät olisi ehtineet siirtää armeijan painopistettä Karjalan kannakselle.

Kesällä 1944 puna-armeijan miesvahvuus oli 605 000 eli huomattavasti pienempi kuin talvisodassa.

Puna-armeija varautui taistelemaan saksalaisia vastaan myös Suomen maaperällä. Suurhyökkäyksen tavoitteen asettamiseen Kymijoelle puolestaan vaikutti tieto siitä, että tuolloin Leningrad olisi Saksan rakettiaseiden ulottumattomissa.

Sekä 1939–40 että 1944 puna-armeija hajotti voimansa liian laajalle eikä saanut ratkaisevaa ylivoimaa painopistealueille. Suurten voimien kerääminen pienille alueille ruuhkautti tiet ja sotki aikataulut, huollon ja yleisen järjestyksen.

Suomi oli kuitenkin sivusuunta, jossa tavoitteista voitiin tinkiä. Karjalan kannakselta joukkoja siirrettiin heinäkuussa 1944 ajamaan saksalaisia pois Baltiasta.

Suomelle Hitlerin sotilaallisesti järjetön päätös roikkua Narvan rintamalla oli elintärkeä, koska muuten puna-armeija olisi voinut hyökätä Suomeen etelästä. Suunnitelmat siihenkin löytyivät.

Manninen toteaa, että yleisesikunnilla on aina kassakaapissaan suunnitelmia, erityisesti naapurivaltioiden varalta. Hän myöntääkin, ettei monia käsiteltyjä operaatioita koskaan edes käynnistetty. Hän ei kuitenkaan sijoita suunnitelmia laajempaan kontekstiin tai juurikaan pohdi niiden realistisuutta.

Neuvostodoktriini oli hyökkäyksellinen, eikä varsinkaan Stalin ollut puolustushankkeista kiinnostunut. Jo tammikuussa 1942, maan horjuessa vielä kuilun partaalla, hän kaavaili koko itärintaman yleishyökkäystä ja uskoi Saksan olevan lyötävissä vielä saman vuoden aikana.

Offensiiveja arkailevat alaisensa diktaattori siirsi armotta muihin tehtäviin.

Monilta esitellyiltä suunnitelmilta puuttuivat kaikki sotilaalliset ja poliittiset edellytykset, mutta siitä huolimatta niitä laadittiin. Jos halusi Stalinin suosioon, oli syytä olla offensiivinen.

Mitä enemmän ilmoitti valtaavansa, sitä enemmän aseita ja joukkoja saattoi toivoa saavansa, ja operaatioiden menestysnäkymät kohenivat.

Kirjaa ei voi suositella satunnaiselle harrastajalle. Suunnitelmien merkityksen ymmärtäminen vaatii perinpohjaista voimasuhteiden, suurpolitiikan ja tapahtuneen historian tuntemusta.

Teksti on loputonta yksiköiden, paikkakuntien, päivämäärien, ilmansuuntien ja vahvuuksien luetteloa. Se tekee lukemisesta raskasta. Ilman havainnollistavia karttoja kokonaiskuvan saaminen olisi lähes mahdotonta.

Manninen poukkoilee suunnitelmien ja taistelukuvausten välillä, ja usein lukijan on vaikeaa havaita, onko kyse suunnitelmista vai oikeasti paikallaan olleista joukoista. Neuvostomotiiveja käsitellään melkoisesti yksinkertaistaen.

Teokseen on ympätty myös Baltian kesän 1940 tapahtumien ja Helsingin suurpommitusten kaltaisia aiheeseen varsinaisesti liittymättömiä asioita. Painovirheet, toistot, epäyhtenäisyys ja kielelliset kömpelyydet laskevat kirjan tasoa.

Kyllä Suomi olisi Stalinille varmasti kelvannut, mutta päätavoitteet olivat muualla. Manninenkin toteaa, ettei Suomen valloittaminen ollut Neuvostoliitolle sotilaallinen välttämättömyys. Suomen armeijan taistelu varmisti suunnitelmien jäämisen suunnitelmiksi.


Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja poliittisen historian tutkija.

Lainaus: HS
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6189  To 13 Tam 2011, 16:06 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Talvisodan syy pimitetty Venäjällä: ”Meidän on tunnustettava”

Julkaistu: 30.11.2009 11:05
Päivitetty: 30.11.2009 13:26

Venäläistutkijat epäilevät, ettei Venäjällä voi edelleenkään puhua talvisodasta avoimesti.

Nuorten tutkijoiden tunnustuksen vastikään saaneen murmanskilaisen historian ja yhteiskuntaopin opettajan Anton Skljarovin mielestä Neuvostoliitto pyrki tekemään Suomesta yhden neuvostotasavallan lisää.

- Meidän on tunnustettava, että Stalinin todellinen tarkoitus oli saada Suomi osaksi Neuvostoliittoa. Tämän asian kieltämisellä synnytämme vain epäluottamusta ja epäilyjä naapuriamme kohtaan, sanoo Skljarov Komsomolskaja Pravdan haastattelussa.

Skljarov arvioi, että Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen vaikuttivat poliittiset tekijät, joita ei oikein vieläkään voida hyväksyä.

Venäläinen sotahistorioitsija ja kirjailija Aleksei Isajev totesi eilen, että venäläisten historiantuntemus on varsin heikkoa. Talvisodasta on monella nuorella hyvin epämääräinen käsitys. Isajevin mukaan sodan tulos vaikutti myös koko toisen maailmansodan tulokseen.

Grani.ru -verkkolehdessä historian tutkija Boris Sokolov sanoo, että osa asiantuntijoista on mieluummin edelleen hiljaa.

-Maassa jossa toimii presidentin perustama historiakomissio, ovat monet varmaan varovaisia sanomaan, että sodan Suomea vastaan aiheutti Neuvostoliiton aggressiivisuus, Sokolov kirjoittaa.

Syyksi sodan huomiotta jättämiseen Sokolov epäilee sitä, että suomalaiset ovat moraalisesti voittajia. Valtava Neuvostoliitto ei kyennyt pakottamaan suomalaisia polvilleen Stalinin kiirehdittyä sodan lopettamista.

Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kannalta on Sokolovin mielestä oikeastaan onni, että suomalaiset hyökkäsivät Saksan rinnalla Neuvostoliittoon vuonna 1941 suomalaisten ns. jatkosodaksi kutsumassa operaatiossa.

-Voi olla, että ilman vuonna 1941 alkanutta sotaa, Venäjällä olisi Suomen kanssa ankaria riitoja, kuten sillä on edelleen Puolan kanssa.

Skljarovin mielestä Venäjän pitäisi lähettää viesti, ettei Venäjä halua loukata minkään maan itsemääräämisoikeutta.

- Meidän on opittava rohkeasti tunnustamaan menneisyyden virheet, jotta emme toistaisi niitä tulevaisuudessa - Se on historian tärkein tehtävä!

Katso Uuden Suomen vanhat kuvat: Talvisodan alku ja Uusi Suomi - ennennäkemättömiä kuvia Helsingistä

Kunnioitetaanko talvisotaa nyky-Suomessa? Ota kantaa US-kyselyssä!


Jarmo Koponen

Lainaus: US
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6190  Pe 14 Tam 2011, 15:43 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Työryhmä ehdottaa:

Valtiojohto voisi mitätöidä sotasyyllisyyden


Perjantai 12.3.2010 klo 17.28

Jatkosodan jälkeisessä oikeudenkäynnissä oli useita oikeudenloukkauksia.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) ei usko, että valtiojohdon mahdollinen sotasyyllisyyslausunto vaikuttaisi Suomen ulkosuhteisiin. Hän esitti näkemyksensä ottaessaan vastaan ministeriön teettämän selvityksen vuoden 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä.

Selvityksen mukaan oikeudenkäynnissä rikottiin monia oikeusvaltion periaatteita. Tutkimuksen tehneet oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedt ja oikeustieteen lisensiaatti Stiina Löytömäki eivät kuitenkaan suosita, että tuomioiden mitätöimiseksi säädettäisiin erityislaki. Tämä toisi näet mukanaan nipun ongelmia.

Sen sijaan he ehdottavat, että esimerkiksi presidentti tai pääministeri antaisivat lausunnon, jolla sotasyyllisyysoikeudenkäynti todettaisiin oikeusvaltion periaatteiden vastaiseksi.

- Olen tästä jo alustavasti informoinut presidenttiä ja pääministeriä, Brax totesi.

Ainoa anteeksipyyntö vuodelta 2000

Korkein oikeus on jo aiemmin katsonut, etteivät tuomioiden purkamista koskevat säännökset sovellu sotasyyllisyystuomioiden purkuun.

Jukka Lindstedtin mukaan tutkijat tarkastelivat selvitystä varten vaihtoehtoa, jossa eduskunta säätäisi erityislain. Sen nojalla korkein oikeus voisi tutkia sotasyyllisyysoikeuden menettelyn lainmukaisuutta.

- Tällöin kuitenkin tuomioistuimen riippumattomuus vaarantuisi ja eduskunta astuisi tuomioistuimen alueelle. Korkeimmalle oikeudelle tulisi jättää vapaa harkinta päättää asiasta, eikä sitä voisi lainmuotoilulla esimerkiksi painostaa tietynlaiseen lopputulokseen, hän huomautti.

Ongelmallinen olisi Lindstedtin ja Löytömäen mukaan myös julkinen anteeksipyyntö historiallisen tapahtuman takia. Anteeksipyyntöihin liittyy muun muassa kysymys, kuinka pitkälle ajallisesti valtiovallan edustajat ovat vastuussa edeltäjiensä ratkaisuista, jotka on tehty aivan erilaisissa oloissa.

Ainoa selkeä valtiovallan esittämä anteeksipyyntö on vuodelta 2000, jolloin silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) pyysi anteeksi kahdeksan juutalaispakolaisen luovuttamista saksalaisille vuonna 1942. Pakolaisista kaikki yhtä lukuun ottamatta kuolivat saksalaisten käsissä.

Rikottiin monia oikeusvaltion periaatteita

Selvityksessä sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä luonnehditaan poliittisluonteiseksi prosessiksi, jossa rikottiin monia oikeusvaltion periaatteita.

Tutkijat listaavat tästä useita esimerkkejä: luotiin erityistuomioistuin, sotasyyllisyyslaki oli taannehtiva, syytettyjen puolustautumista rajoitettiin ja tuomioistuinta painostettiin voimakkaasti. Lisäksi osa tuomareista oli ilmeisen jäävejä.

Stiina Löytömäki huomauttaa myös, että syytettävät valittiin osin yhdenvertaisuusperiaatetta loukaten. Syytettyjen penkille joutui poliittista, vaan ei sotilasjohtoa.

Kaikesta huolimatta Suomi sai järjestää oikeudenkäynnin omassa maassaan ja oman oikeudellisen järjestelmänsä piirissä, jolloin vältettiin muun muassa mahdolliset kuolemantuomiot, sekä sotilasjohdon oikeudenkäynti.

- Kansainvälisesti katsoen tuomiot olivat lieviä, Löytömäki lisäsi.

STT

Lainaus: IL
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6191  Ti 18 Tam 2011, 18:17 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Venäläisten oudot tonttikaupat – ”Olen järkyttynyt”

Julkaistu: 30.4.2010 12:57

Venäläiset ovat ostaneet heikossa kunnossa olevia kiinteistöjä ja maa-alueita sotilaskohteiden lähialueilta eri puolilla Suomea, kertoi MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma eilen.

Kiinteistöjä on myyty ainakin ilmavoimien koelentokeskuksen, viestikoelaitoksen, lentosotakoulun, ilmavoimien esikunnan ja tutka-aseman vaikutuspiiristä.

Pääesikunta ja suojelupoliisi eivät halunneet antaa aiheesta tv-haastattelua.

MTV3:n haastattelemat kansanedustajat Aila Paloniemi (kesk.) ja Arja Karhuvaara (kok.) kritisoivat pääesikuntaa ja suojeluspoliisia haluttomuudesta selvittää asiaa.

- Olen järkyttynyt, tietoja tipahtelee jatkuvasti lisää, ilman että todella selvitetään ilmiön kokonaislaajuus ja merkitys Suomelle, sanoo Paloniemi MTV3:lle.

- Kiinteistökaupat sotilasalueiden naapurissa ovat jo askeleita, joiden viimeistään pitäisi pistää keskeiset viranomaiset miettimään toiminnan todellisia motiiveja. Tontteja ja kiinteistöjä voi käyttää muuhunkin kuin lomailuun, sanoo puolestaan Karhuvaara.

Paloniemi aikoo koota vapun jälkeen joukon ulko- ja puolustusvaliokuntaan kuuluvia kansanedustajia selvittämään tilannetta.


Uusi Suomi

Lainaus: US
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6192  Ti 18 Tam 2011, 18:20 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Venäläiset ostavat rappiotiloja sotilasalueiden vierestä

Julkaistu 28.04.2010 20:03 (päivitetty 20:22)

MTV3 - Tuula Malin

Venäläiset ovat ostaneet heikossa kunnossa olevia kiinteistöjä ja maa-alueita sotilaskohteiden lähialueilta eri puolilla Suomea, kertoo MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma.

Kiinteistöjä on myyty ainakin ilmavoimien koelentokeskuksen, viestikoelaitoksen, lentosotakoulun, ilmavoimien esikunnan ja tutka-aseman vaikutuspiiristä.

Kiinteistökauppoja on tehty myös rannikkopuolustuksen johtokeskuksen, merivoimien keskeisten tutka-asemien ja Suomesta Itämerelle liikennöivien laivojen pääväylän varrelta.

Hiljaiset talot, autiot maat

Venäläiset ostavat rappiotiloja sotilasalueiden vierestä

Naapureiden mukaan useissa kohteissa käydään harvoin, jos ollenkaan. Uudet omistajat eivät myöskään juuri solmi tuttavuuksia lähiympäristöönsä. Vakavista kosteusvaurioista kärsiviä kiinteistöjä ei ole korjattu eikä asumiskelvottomia asuintaloja saneerattu asumiskelpoisiksi.

Mereltä ja mantereelta hankitut laajat maa-alueet ovat pääosin rakentamattomia. Joillekin saarille tai mannerkiinteistöille on ilmestynyt poikkeuksellisen mittavia laiturialueita tai varastorakennuksia.

Heikossa kunnossa olevia taloja ovat hankkineet pääosin yksityishenkilöt. Maakauppoja ovat tehneet Suomeen rekisteröidyt venäläisvetoiset yhtiöt.

Yhtiöissä vastuunalaisissa tehtävissä saattaa olla myös muiden kansallisuuksien edustajia. Mukana on usein myös suomalaisia. Käytännössä yhtiöiden hallinnollisten asioiden hoito on useissa tapauksissa uskottu suomalaisille tilitoimistoille.

Yhtiöiden todellisen omistuksen selvittäminen on hankalaa ja jopa mahdotonta. Tieto omistajista on vain yrityksillä itsellään eikä sitä useinkaan anneta edes pyydettäessä.

Pääesikunta ja suojelupoliisi vaikenevat

Pääesikunta ja suojelupoliisi eivät halunneet antaa aiheesta tv-haastattelua 45 minuuttia -ohjelmalle. Suojelupoliisin mukaan maakauppoihin liittyvissä asioissa ei ole uutta tiedotettavaa.

MTV3 kertoi viime lokakuussa suojelupoliisin ryhtyneen selvittämään strategisten alueiden läheisyydessä tapahtuneita maakauppoja.

Strategisilla alueilla tarkoitetaan esimerkiksi varuskuntia, lentokenttiä ja tärkeitä tele- ja tietoliikennemastoja. Tarkkaa tietoa kauppojen lukumäärästä tai laajuudesta ei ole kenelläkään, sillä Suomen viranomaisilta puuttuu maakauppojen seurantajärjestelmä.

Lainaus: MTV
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6193  Ke 19 Tam 2011, 0:34 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
KL: Suomalaisten tontit kiellettiin Venäjän Karjalassa

Julkaistu: 11.1.2011 11:42

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on kieltänyt ulkomaalaisten maaomistuksen muun muassa Venäjän Karjalassa, kertoo Kauppalehti paperiversiossaan.

Mikäli presidentin antama ukaasi on ehdoton, se tarkoittaa sitä, että suomalaisten maaomistus on jatkossa kokonaan kielletty ns. luovutetuilla alueilla Priozerskin piiriä lukuun ottamatta. Kremlin luettelossa on 380 hallinnollista aluetta.

Lakiasiantuntija Leena Lehtinen on perehtynyt Venäjän maa- ja kiinteistölainsäädäntöön. Hän sanoo Kauppalehdessä, että suomalaiset ovat tehneet maakauppoja omalla riskillään. Venäjän laissa on säädetty, ettei ulkomaalainen saa omistaa maata raja-alueilla ennen kuin presidentin luettelo on vahvistettu.

Lehtisen mukaan luetteloon kuuluvilla alueilla tehdyt suomalaisten maakaupat voidaan joutua purkamaan. Asia riippuu presidentin ukaasin täytäntöönpanosäädöksistä.


Uusi Suomi

Lainaus: US
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6194  Ke 19 Tam 2011, 0:53 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Suomi lähetti Venäjälle nootin tonttien myyntikiellosta

13.1.2011 17:11 | Päivitetty: 13.1.2011 23:43

STT–HS

Suomi on pyytänyt Venäjältä selvitystä siitä, mitä heidän kieltonsa myydä maata ulkomaalaisille raja-alueilla merkitsee.

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) kertoi eduskunnan kyselytunnilla illansuussa, että asiaa koskeva nootti on lähtenyt Venäjän ulkoministeriölle tänään.

Stubbin mukaan Suomi on pyytänyt Venäjää täsmentämään, mitä myyntikielto merkitsee suomalaisille, jotka tällä hetkellä omistavat maata rajavyöhykkeellä tai hiukan sen ulkopuolella. Venäjältä kysytään myös, mitä myyntikielto merkitsee tulevaisuuden kaupoille.

Ylen ruotsinkielisten uutisten mukaan Stubb matkustaa itse helmikuun alussa Venäjän lähialueille, jossa hän tapaa viranomaisia maakauppaongelman ratkaisemiseksi.

Venäläisten päätös myyntikiellon toimeenpanosta tuli yllätyksenä ulkoministeriölle. Asiasta yllättynyt ministeri Stubb kertoi saaneensa tiedon asiasta tiedotusvälineiden kautta.

"Ilman muuta vastavuoroisuuteen kuuluu, että jos täältä voidaan ostaa tontteja, niin niitä pitää voida ostaa myös toiselta puolelta", Stubb sanoi.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) jarrutteli odotuksia, että Suomi ryhtyisi rajoittamaan EU-alueen ulkopuolisten oikeutta ostaa maata Suomesta. Braxin mielestä järkevintä on nyt odottaa rauhassa ulkoministeriön selvityksiä ja katsoa, miten Suomen linjaa vastavuoroisuudesta onnistutaan ajamaan eri foorumeilla.

Venäjä julkaisi tiistaina listan alueista, joilta tonttien myyminen ulkomaalaisille tai ulkomaisille yrityksille on kielletty. Lista ulkomaiselta omistukselta suojatuista Venäjän alueista käsittää kaikki Venäjän raja-alueet.

Lainaus: HS
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6195  Ke 19 Tam 2011, 1:26 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Näin Venäjä rajoittaa tonttikauppaa - katso kartta!

Julkaistu: 13.01.2011 07:57

Venäjä julkisti tiistaina listan raja-alueista, joilla se kieltää ulkomaalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten maakiinteistöjen omistuksen.

Uusi kieltolista sisältää yhteensä 380 eri hallinnollista piiriä tai rajanpinnan kaupunkia. Vyöhyke ulottuu ympäri koko Venäjän rajojen.

Luovutetun Karjalan alueella on kuitenkin muutama alue, joita kieltolistalla ei ole mainittu: Terijoki, Käkisalmi sekä Pitkäranta.

Neljäs kieltolistan ulkopuolelle jäänyt alue on yllättäen Sortavalan piiri, josta on kielletty ainoastaan Sortavalan kaupunkiasutus -niminen hallinnollinen alue.

Todellisuudessa Sortavalankin piiristä jää varsin pieni alue sallituksi, sillä rajan pinnassa tulee vastaan Venäjän leveä rajavyöhyke.


IS

Lainaus: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/N%C3%A4in%20Ven%C3%A4j%C3%A4%20rajoittaa%20tonttikauppaa%20-%20katso%20kartta!/art-1288362094354.html

Ikävä kyllä linkki toimii vain kopioimalla se selaimen osoitekenttään.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6196  Ke 09 Hel 2011, 19:52 (GMT+3)  Aihe: Disinformaatio - näin suomalaisia kusetettiin Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
KEKKOSEN SUOMI NIELAISI HATYN-VÄÄRENNÖKSEN


HISTORIA:
Media ei kertonut Katynin joukkomurhan peittämiseksi luodusta Hatynin-hämäyksestä Kekkosen Neuvostoliiton-vierailulla 1977.


MINSK, 22. toukokuuta 1977. Valko-Venäjän sosialistisen Neuvostotasavallan pääkaupunki on koristeltu Suomen valtionpäämiehen Urho Kekkosen vierailun kunniaksi kukilla ja lipuilla.

Presidentin vierailu Minskissä ei ole pitkä, se kestää vain yön yli. Silti kiireiseen ohjelmaan on liitetty vierailu 60 km päässä maaseudulla Hatynin toisen maailmansodan aikaisella sotamuistomerkillä.

VALKO-VENÄJÄLLÄ on tukuttain sotamuistomerkkejä. Miksi isännille oli niin tärkeää saada Suomen valtionpäämies vierailemaan juuri Hatyniin?

Siksi, että Kekkosen valtiovierailua seuraavalle ennätyksellisen suurelle 30 suomalaistoimittajan joukolle oli varattu tärkeä rooli vääristellyn tiedon eli disinformaation levittämisessä. Sen avulla Neuvostoliitto pyrki peittämään syyllisyyteensä yhteen maailmansodan suurimmista rikoksista, Katynin joukkomurhaan 37 vuotta aikaisemmin.

HUHTI-TOUKOKUUSSA 1940 Neuvostoliitto teloitutti valtaamiltaan alueilla vangiksi ottamansa 22 000 puolalaista upseeria ja älymystöön kuuluvaa miestä. Massateloituksia pantiin toimeen useilla paikkakunnilla eri puolilla Neuvostoliiton länsiosia. Yksi murhattujen joukkohaudoista paljastui keväällä 1943 Katynissa lähellä Smolenskia.

Katynin kylä antoi nimen koko kauhistuttavalle joukkomurhalle. Natsi-Saksa, joka oli vallannut Puolan, levitti vihollisensa Neuvostoliiton hirmuteon kansainväliseksi uutiseksi.

TOISEN maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto pyrki parhaansa mukaan häivyttämään osallisuutensa Katyniin. Ensimmäiset yritykset olivat kömpelöitä. Neuvostoliitto yritti vetää Katynin Nürnbergin sotarikosoikeudenkäyntiin 1946. Tarkoitus oli oikeutta manipuloimalla todistaa natsi-Saksa syylliseksi kiusallisesti paljastuneeseen joukkomurhaan. Oikeuden käynnin kautta syyllisyyskysymys olisi saatu ujutettua länsimaisiin historiankirjoihin Neuvostoliiton toivomalla tavalla.

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuitenkin estivät tämän, koska näkivät yrityksen riskit koko sotarikosoikeudenkäynnin uskottavuudelle.

TIEDONVÄLITYKSELTÄÄN rajoitetussa Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopan kommunistimaissa historiankirjoituksen manipuloiminen oli helppoa. Jos uhkaus ei tehonnut, sitä saattoi tehostaa pakolla. Puolassa Neuvostoliitto käytti vaikutusvaltaansa myötäilevän kommunistihallinnon kautta ja pyrki lavastamaan Saksan syylliseksi. Sama toteutui myös muissa kansandemokratioissa.

LÄNSIMAISSA oli toimittava toisin. Välineeksi otettiin tahallisen harhaanjohtavan tiedon eli disinformaation levittäminen. Menetelmä oli sama, mitä Neuvostoliitto käytti pyrkiessään lavastamaan Mainilan laukauksilla Suomen syylliseksi talvisotaan.

Katyn poistettiin Minskin alueen kartoista ja tietokirjoista. Sen jälkeen Katynin ja Hatynin tarinat yritettiin sekoittaa. Tarinanluojien työtä helpotti se, että maantieteellisesti läheltä Katyniä, 160 kilometrin päästä, löytyi erehdyttävästi samanniminen kylä Hatyn. Siellä osin ukrainalaisista vapaaehtoisista kootun SS-pataljoonan sotilaat olivat maaliskuussa 1943 teloittaneet ja polttaneet yhden kylän asukkaat kostoksi yhteistyöstä partisaanien kanssa.

NEUVOSTOLIITON propagandakoneisto alkoi johdonmukaisesti rakentaa rinnakkaista teloitustarinaa Hatynin kylän ympärille. Vaikka Hatyn pienimuotoisuudessaan, 149 ammuttua, kalpeni määrätietoisesti toteutetun Katynin valikoivan kansanmurhan rinnalla, disinformaation levittämiseen se sopi loistavasti.

Hatyniin pystytettiin vaikuttava muistomerkki omia ja erityisesti ulkomaisia vieraita varten. Tuhansien turistien lisäksi Neuvostoliitto käytti siellä valtiovieraita ja toimittajia.

Disinformaation levittämiseen toimittajat olivat mitä parhain väline. Keväällä 1977 suomalaisten toimittajien vuoro oli joutua disinformaation levittäjiksi.

TIESIKÖ Kekkonen totuuden Katynista? Se on melko varmaa, sillä tapaus oli suuri uutinen suomalaisissa lehdissä toukokuussa 1943. Aktiivisesti maailmansotaa seurannut Kekkonen, nimimerkki Pekka Peitsi, ei voinut sulkea silmiään Katynilta.

34 vuotta myöhemmin Kekkonen laski seppeleen Hatynin muistomerkillä palavan ikuisen tulen juureen.

Entä miten tapauksesta kertoi suomalainen media?

Suomalaiset toimittajat vaikuttuivat näkemästään ja kertoivat saksalaisten hirmuteoista Neuvostoliitossa. Hatynin tarina vahvistui ja Katynin haalistui, kuten disinformaation suunnittelijat olivat toivoneet.

PASI JAAKKONEN


Suomalaislehtien sanatarkat raportit:

Lainaus:
UUSI SUOMI
Kukistamattoman ihmisen patsaalla

Maanantaina ohjelmassa Valkovenäjän pääkaupungissa oli tutustumiset Hatynin muistomerkkiin ja Belarus-traktoritehtaaseen. Hatynin muistomerkki sijaitsee kauniilla ruohikkoisella niityllä kuutisenkymmentä kilometriä Minskin ulkopuolella. Paikalla olleen kylän polttivat ja sen 149 asukasta surmasivat saksalaiset miehittäjät 1943.

Maapalasta on sittemmin tehty muuan merkittävimmistä viime maailmansodan kärsimysten muistojen pyhättöjä, ja Minskiin poikkeavat viralliset vieraat viedään säännöllisesti käynnille sinne. Suureksi isänmaalliseksi sodaksi nimetyn Saksaa vastaan 1941-45 käydyn taistelun muistomerkkejä on Neuvostoliitossa hyvin monta. Hatyn on niistä vaikuttavimpia, rakennettu aistilla ja paatoksen falsettisävyt välttäen.[..]Muistokiveen on kirjoitettu runo, joka alkaa näin: Ljudl dobri, pominite eli suomeksi:

"Hyvät ihmiset muistakaa: Me rakastimme elämää, synnyinmaata, ja teitä rakkaat..."

Pentti Sadeniemi

Lainaus:
ILTA-SANOMAT
Illaksi Leningradiin

Käynti sodassa täysin hävitetyn valkovenäläiskylän Hatynin muistomerkillä aloittaa tasavallan presidentin Urho Kekkosen Neuvostoliiton vierailun 7. päivän tänään. Illaksi presidentti lentää Leningradiin.

Hatynin muistoalue on järkyttävä kokemus. Saksalaiset miehittivät ja hävittivät kylän maaliskuussa 1943. He piirittivät kylän, ajoivat sen asukkaat vajarakennukseen ja sytyttivät sen palamaan. Kylän 149 asukasta heidän joukossaan 79 lasta paloivat kuoliaaksi. Koko kylä poltettiin maan tasalle.
Sen kohtalon jakoi sodan aikana kaikkiaan 433 Valko-Venäjän kylää. Hatyn on niiden kaikkien muistopaikka. Sen ikuisen tulen äärelle presidentti Kekkonen laski tänään seppeleen.

Seppo Sännälä

Lainaus:
HELSINGIN SANOMAT
"Tämä velvoittaa työhön rauhan puolesta"
UKK kunnioitti Hatynin muistoa


Sibeliuksen Tuonelan joutsen saatteli presidentti Urho Kekkosen seurueineen Minskin lähellä sijaitsevalle Hatynin muistomerkille. Musiikki kuului vaimeana autoradiosta presidentin seurueineen lipuessa muistomerkille, joka järkyttävällä tavalla kertoo Valko-Venäjän kylien sodanaikaisesta hävityksestä.

'Tämä vaikuttava muistomerkki puhuttelee järkyttävyydellään meitä kaikkia ja velvoittaa työhön rauhan puolesta", kirjoitti presidentti Kekkonen vieraskirjaan.

Presidentti oli juuri tehnyt kierroksen muistomerkin eri kohteissa ja laskenut neilikkakorin paadelle, jossa leimuaa ikuinen tuli. Liekki muistuttaa siitä murheesta, jonka sota toi mukanaan. Joka neljäs Valko-Venäjän asukas eli 2,2 miljoonaa ihmistä ei saanut nähdä sodan päättymistä. Muistomerkki kokonaisuutena on laaja, voimakkaalla tavalla sodan tuhoista kertova luomus.

Erkki Pennanen
Ritva Remes

Lainaus:
KANSAN UUTISET
Hatynin muisto velvoittaa työhön rauhan puolesta

"Tämä vaikuttava muistomerkki puhuttelee järkyttävyydellään meitä kaikkia ja velvoittaa meitä työhön rauhan puolesta", nämä presidentti Urho Kekkosen sanat jäivät maanantaina muistoksi suomalaisesta valtiovierailusta Hatyniin, joka on Valko-venäjän muistomerkki hitleriläisen miehityksen aikana tuhoamille ihmisille ja kylille. Hatynin kylässä miehitysjoukot polttivat latoon 149 kyläläistä ja ampuivat ne, jotka yrittivät pakoon. Maaliskuun 22. päivänä 1943 tragediasta selvisi elossa vain yksi mies ja kaksi lasta. Hatynin murhenäytelmäpaikalle on 1969 avattu muistomerkki.

Sisko Kiuru
Uolevi Mattila


Kuvateksti:
Lainaus:
TOINEN TOTUUS

Presidentti Urho Kekkonen toukokuussa 1977 Hatynin muistomerkillä, jolla pyrittiin vetämään huomio pois Katynin puhdistuksista. Neuvostoliiton hajottua Venäjä tunnusti syyllisyytensä Katynin nimellä tunnettavaan 22 000 puolalaisen joukkomurhaan.

Lainaukset: Ilta-Sanomat 24.4.2010

Kommentti: Tein töitä skannatakseni lehden paperiversiosta tärkeän uutisen talteen, mutta tuossa se on, talletettuna tänne nyt.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6197  Pe 27 Tou 2011, 10:41 (GMT+3)  Aihe: Valhetta ja vääristelyä Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Poika löysi sotavanki-isänsä valokuvasta 70 vuoden jälkeen

Julkaistu: 24.05.2011 13:24

Lieksalainen Tapio Liukkonen joutui hieraisemaan silmiään, kun Ilta-Sanomat julkaisi artikkelin otsikolla ”Kuva paljasti pelastajan”.

Entinen sotavanki Teuvo Alava kertoo jutussa, kuinka muuan Veikko Liukkonen pelasti hänen henkensä Neuvostoliiton vankileirillä.

Ohessa julkaistiin myös Pietarista löytynyt kuva, joka venäläisen arkiston tietojen mukaan esittää juuri Veikko Liukkosta hiomassa kirveenvartta.

Eikä Pietarin valtiollisen elokuva-, valokuva-, ja äänitearkiston tieto osunut harhaan.

- Isähän se siinä on. Siitä ei ole epäilystäkään. On niin isän armeijakuvan näköinen, Tapio Liukkonen sanoo vuorenvarmana.

Kirveskuvan olemassaolosta Liukkosen perhe ei aiemmin ollut tiennyt, mutta yksi kuva heillä on isän leiriajoilta olemassa.

Kyseessä on Neuvostoliiton pudottama lentolehtinen, johon Veikko Liukkonenkin oli joutunut kirjoittamaan viestinsä Suomen sotilaille.

- Kiväärimies oli seisonut koko ajan selän takana, joten niinpä isä oli kirjoittanut.

”Pojat, olen puna-armeijan vankina. Kohtelu on ollut hyvä ja ruoka riittää”, lentolehtiseen on painettu Veikko Liukkosen kirjoittamana.

Todellisuus oli kuitenkin aivan toista.

Kun Veikko Liukkonen palasi Suomeen elossa marraskuussa 1944, hän oli pelkkää luuta ja nahkaa. Hän oli ehtinyt istua sotavankeudessa 3 vuotta 4 kuukautta ja 7 päivää – ja koko sinä aikana Aino-vaimo Suomessa ei saanut muuta elonmerkkiä kuin tuon yhden lentolehtisen.

Vankileirin kärsimykset näkyivät sairasteluna vielä pitkään, ja loppu tuli yllättäen vuonna 1980 sydämen pettäessä.

Veikko Liukkonen ehti kuitenkin kertoa omille pojilleen oleellisimmat opetukset vankeudesta. Yksi koski suhtautumista ruokaan.

- Jos me joskus nirsoilimme ruoasta, niin isä kertoi, kuinka hyvältä rotat maistuivat vankeudessa.

- Nälkiintyneet vangit olivat siellä tapelleet keskenään yökaudet siitä, kuka saa pyydystettyä itselleen rotan tai käärmeen ruoaksi.

Veikko Liukkosella itsellään riitti kuitenkin sydäntä myös muille vangeille.

Alava kiitti Liukkosta omaksi hengenpelastajakseen juuri siksi, että tämä säästi hänelle yön aikana kuolleiden vankien leipäannoksia.

Liukkonen toimi Tsherepovetsin leirin sairaalassa hoitajana, koska oli ollut sodassakin lääkintäalikersanttina. Vangiksikin hän jäi heinäkuussa 1941 tilanteessa, jossa hän oli auttamassa haavoittuneita suomalaissotilaita eturintaman tuntumassa.

Tapio Liukkosta harmittaa nyt, ettei hän aikanaan ymmärtänyt haastatella isää tarkemmin leirikokemuksista.

Veikko Liukkonen ehti kuitenkin kirjoittaa hieman muistel8miaan, mutta kuolema keskeytti projektin.

1970-luvun lopun poliittista ilmapiiriä ja Neuvostoliiton pelkoa kuvaa se, ettei Liukkonen vielä tuolloinkaan uskaltanut käyttää kertomuksessaan suomalaisten vankitovereidensa oikeita nimiä.

- Isä kirjoitti heistä peitenimillä, mutta laati erilliselle paperille listan oikeista nimistä. Nyt tuo lista on valitettavasti kadoksissa, mutta ehkä se vielä jostain isän piilosta löytyy, Tapio Liukkonen uskoo.

Arja Paananen


Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa -valokuvanäyttely on osoittautunut menestykseksi Sanomatalossa.

Ilmainen näyttely on esillä 29.5. saakka. Ma–pe klo 7–22, la–su 9–22, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki.

Näyttelyn yhteydessä on voimassa erikoistarjous Ilta-Sanomien Jatkosota-lehdestä, jossa on lisää tietoa sotavangeista. Ostaja saa kaupan päälle myös IS:n aiemmin ilmestyneet Sodan kuvat ja Talvisota -lehdet sekä ET-lehden.

Lainaus: IS
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6198  Pe 27 Tou 2011, 10:44 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ks. edellinen viesti. Tuonnehan pitää mennä:
Lainaus:
Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa -valokuvanäyttely on osoittautunut menestykseksi Sanomatalossa.

Ilmainen näyttely on esillä 29.5. saakka. Ma–pe klo 7–22, la–su 9–22, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki.

Näyttelyn yhteydessä on voimassa erikoistarjous Ilta-Sanomien Jatkosota-lehdestä, jossa on lisää tietoa sotavangeista. Ostaja saa kaupan päälle myös IS:n aiemmin ilmestyneet Sodan kuvat ja Talvisota -lehdet sekä ET-lehden.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6199  La 28 Tou 2011, 11:48 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kouraan seteleitä, joilla ei tehnyt mitään:

Suomalaisen sotavangin erikoisin muisto:
Näitä Neuvostoliitto antoi palkaksi


Lainaus:
Lehtola ja Kiiskilä viruivat molemmat Tsherepovetsin leirillä numero 158. Siellä vangit joutuivat muun muassa uittamaan tukkeja joella.

Aliravitsemuksen ja tautien vuoksi Kiiskiläkin oli vapauden koittaessa jo niin huonossa kunnossa, ettei pystynyt edes syömään.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6200  La 28 Tou 2011, 22:52 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Ks. edellinen viesti. Tuonnehan pitää mennä:
Lainaus:
Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa -valokuvanäyttely on osoittautunut menestykseksi Sanomatalossa.

Ilmainen näyttely on esillä 29.5. saakka. Ma–pe klo 7–22, la–su 9–22, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki.

Näyttelyn yhteydessä on voimassa erikoistarjous Ilta-Sanomien Jatkosota-lehdestä, jossa on lisää tietoa sotavangeista. Ostaja saa kaupan päälle myös IS:n aiemmin ilmestyneet Sodan kuvat ja Talvisota -lehdet sekä ET-lehden.

Tuo näyttely oli karmea. Aloin voida pahoin heti pari kuvaa katsottuani. Kun jaksan, laitan jonkinlaisen koosteen tänne.

HUOM! Näyttely on esillä vielä huomenna, käykää katsomassa, jos vain suinkin pystytte.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6201  Su 29 Tou 2011, 12:16 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Kun jaksan, laitan jonkinlaisen koosteen tänne.

En voinut olla ikuistamatta tärkeimpiä valokuvia kännykkäkamerallani. Kävinkin niitä jo viime yönä läpi.

Kuvat ovat niin vanhoja, osa tuntemattomien valokuvaajien ottamia sodasta, jonka Neuvostoliitto aloitti valehtelemillaan Mainilan laukauksilla. Eivät ne ole mitään suojeltavia teoksia, vaan neuvostoliittolaisen propagandakoneiston omiin päämääriin ottamia otoksia. Ne eivät perustu mihinkään oikeuteen ja totuuteen, vaan vääryyteen ja valheen varaan rakennettuihin sepitelmiin.

Käyn materiaalin läpi ja siirrän aineiston kommentteineen nettiin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6202  Su 29 Tou 2011, 12:22 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Aloin voida pahoin heti pari kuvaa katsottuani.

Monella äidillä olisi kääntynyt sydän rinnassa, jos olisivat nähneet poikansa niissä valokuvissa. Vain harvat palasivat elossa takaisin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6203  La 04 Kes 2011, 12:40 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Käyn materiaalin läpi ja siirrän aineiston kommentteineen nettiin.

Olen skannannut valokuvista tekstitiedostoja talteen ja käynyt ottamiani kuvia läpi. Soitin myös Sotavangit ry:n viimeiselle puheenjohtajalle tiedustellakseni, että voin laittaa häneen liittyvän kuvaotoksen tänne. Urakka on vaan aika iso, joten ei onnistu ihan hetkessä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6204  La 04 Kes 2011, 12:56 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Uusia sotavankikuvia esillä Sanomatalossa

Lainaus:
Neuvostoliiton lavastamat jatkosodan aikaiset propagandakuvat löytyivät Pietarin valtiollisesta elokuva-, valokuva- ja äänitearkistosta. Löytö on herättänyt Suomessa kiinnostusta myös Kansallisarkistossa, joka haluaa nyt hankkia samat kuvat itselleen.

Sotavangit on ikuistettu kuviin pian vangiksi joutumisensa jälkeen, joten miehet ovat niissä vielä varsin hyvinvoivan näköisiä. Vangit on myös kuvattu hymyilevinä ja tyytyväisen näköisinä - niin kuten Neuvostoliitto halusi heidät esittää Suomeen suuntaamassaan propagandassa.

Todellisuudessa liki 1 400 jatkosodan suomalaista sotavankia kuoli Neuvostoliiton leireillä nälkään ja erilaisiin tauteihin. Vain vajaat 2 000 sotavankia palasi takaisin elossa, monet vain noin 40-kiloisiksi luukasoiksi laihtuneina.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6205  La 04 Kes 2011, 13:40 (GMT+3)  Aihe: Sanomatalon näyttely keväällä 2011 Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Suomalaiset
SOTAVANGIT
Neuvostoliitossa


Neuvostoliitto kuvasi jatkosodassa vangiksi ottamiaan suomalaisia sotilaita ahkerasti omaa propagandaansa varten.

Joitakin kuvia käytettiin Suomen puolelle pudotetuissa lentolehtisissä ja Sotilaan ääni -rintamalehdessä, mutta osa kuvista hautautui vuosikymmeniksi venäläisiin arkistoihin.

Ilta-Sanomat löysi Pietarin valtiollisesta elokuva-, valokuva- ja äänitearkistosta kymmeniä valokuvia, jotka esittävät suomalaisia sotavankeja neuvostosotilaiden kuulusteltavana ja erilaisissa leiriaskareissa. Suurinta osaa näistä kuvista ei ole ennen Suomessa nähty.

Kuvat on tarkkaan lavastettu ja etukäteen käsikirjoitettu Neuvostoliiton etujen mukaisesti.

Sotavangit on ikuistettu suomalaisissa asuissaan, vaikka todellisuudessa vangeilta riistettiin ensimmäisenä asujen lisäksi myös kengät, vyöt ja kokardit.

Valokuvat on otettu pian vangitsemisen jälkeen, joten suomalaisvangit näyttävät kuvissa vielä hyvinvoivilta ja autuaan tietämättömiltä siitä, mikä heitä Neuvostoliitossa lopulta odotti.

Valtaosa näidenkin kuvien suomalaisista menehtyi vankileireillä aliravitsemukseen ja erilaisiin tauteihin, kuten vatsakoleraan, keuhkokuumeeseen, tuberkuloosiin, pilkkukuumeeseen ja punatautiin.

Jatkosodassa vangiksi jäi noin 3400 suomalaista sotilasta, joista vain vajaat 2000 pääsi elossa takaisin Suomeen.

Sodissa katosi noin 5000 sotilasta, joista osa saattoi jäädä niin ikään vangiksi.

Neuvostoliitto palautti eloonjääneistä suomalaisvangeista suurimman osan marras-joulukuussa 1944. Yksittäisiä vankeja palasi senkin jälkeen, heistä viimeinen vasta vuonna 1958.

Sotavangeista suurin osa joutui vihollisen käsiin haavoittuneina eturintaman vaikeista taisteluista. Vapaaehtoisesti antautui vain noin 300, ja heistäkin vain osa loikkasi aatteen vuoksi. Muita ajoi vihollisen puolelle esimerkiksi suunnaton sotapelko tai mielenterveyden menetys.

Vankileireillä loikkarit toimivat usein niin sanottuina klubin miehinä, jotka valvoivat muita suomalaisia ja puhuivat neuvostopropagandaa. Loikkarit saivat myös sadan gramman ylimääräisen leipäannoksen, mutta siitä huolimatta kuolema ei säästänyt heitäkään.

Eloonjääneet sotavangit joutuivat Suomeen palattuaan kohtaamaan monenlaisia epäluuloja ja painostusta. Epäiltiin, että Neuvostoliitto oli palauttanut osan heistä takaisin vakoojina.

Vangit myös vaikenivat kärsimyksistään. He pelkäsivät puna-armeijan käden ulottuvan heihin vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Heitä myös kehotettiin olemaan hiljaa, etteivät kauppasuhteet Neuvostoliittoon kärsisi.

Suomesta puuttuu yhä edelleen kansallinen projekti, jossa selvitettäisiin perusteellisesti suomalaisten sotavankien ja kadonneiden kohtalo entisen Neuvostoliiton alueella.

Perustutkimusta sotavangeista ovat tehneet muun muassa Timo Malmi, Reijo Nikkilä ja Dmitri Frolov. Kansallisarkiston mukaan Venäjän ja Kazakstanin arkistoissa on kuitenkin yhä paljon ennennäkemätöntä materiaalia, jota olisi mahdollista saada Suomeen.

Kaikki näyttelyn kuvat: Pietarin valtiollinen elokuva-, valokuva- ja äänitearkisto (TsGAKFFD SPB)
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6206  La 04 Kes 2011, 14:46 (GMT+3)  Aihe: Re: Sanomatalon näyttely keväällä 2011 Vastaa lainaamalla viestiä

Valokuvat ovat kännykkäkameralla kuvattuja otoksia - ja taustalla pilkahtaa näyttelymiljöötä ja palasia muistakin kuvista.

Tässä kuvassa etualalla oleva lääkintänainen otti itse vangiksi kuusi suomalaista sotilasta venäläisen arkistotiedon mukaan:




Suomalaiset pojat joutuivat antautumaan:




Vihollisen käsiin, raskas hetki:




Suomalaisia sotilaita silmänkantamattomiin:




Suomalaisten vankien rankka taival:




Vihollisen riveihin raatamaan ja rakentamaan:




Nälkiintynyttä ilmaista työvoimaa:




Julmaa, kovaa raadantaa:




Keittoa raatajille:




Nälkäänäkevien ruoka-annos:




Propagandatuokio Karl Marxin Pääoman merkeissä:




Saksalaiset sotavangit ja Stalinin kuva seinällä:

Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6207  La 04 Kes 2011, 14:57 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Urakka on vaan aika iso, joten ei onnistu ihan hetkessä.

Heivaan homman vähäksi aikaa. Kuvia myös pienennettävä, sillä näyttö levenee liikaa ja lukeminen on hankalaa.

Lopun materiaalin laitan vasta myöhemmin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6208  La 04 Kes 2011, 22:00 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Kuvia myös pienennettävä, sillä näyttö levenee liikaa ja lukeminen on hankalaa.

Hirveä homma, jouduin muuttamaan kuvien kokoa monta kertaa. Ekaksi 75 prosenttiin, sitten 60:een ja lopuksi 50:een.

Puolet alkuperäisestä on hyvä, vaikka kuvat kutistuivatkin paljon.

Tosin kokeilin vielä 55 prosentilla alkuperäisestä koosta, joka suurin mahdollinen ilman lukuikkunan leviämistä.

Mutta jos fonttia vähänkin suurentaa, näyttö levähtää taas. Jääköön sitten 50 prosenttiin alkuperäisestä koosta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6209  La 04 Kes 2011, 22:22 (GMT+3)  Aihe: Re: Sanomatalon näyttely keväällä 2011 Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Soitin myös Sotavangit ry:n viimeiselle puheenjohtajalle tiedustellakseni, että voin laittaa häneen liittyvän kuvaotoksen tänne.




Lainaus:
Teuvo Alava, Sotavangit ry:n viimeinen puheenjohtaja.
Haavoittui oikeaan olkapäähän Sotatunturin lähellä 13.04.1944 ja jäi vangiksi. Pääsi takaisin Suomeen Tsherepovetsin leiriltä 25.12.1944.


"Olimme neljän muun suomalaisen sotilaan kanssa hakemassa Sotatunturin lähelle ammutun hirven lihoja, kun meidät yllätettiin ja saarrettiin. Meistä neljä haavoittui, minä oikeaan olkapäähän. Päätimme antautua, sillä muuten vaihtoehtona olisi ollut varma kuolema.

Meitä lähdettiin viemään neuvostoliittolaisten asemiin, mutta haavani tulehtui. Pian olin niin heikkona, että heittäydyin maahan pitkälleni enkä halunnut enää jatkaa matkaa.

Mietin, että ampuisivatkohan he minut edestä vai takaa. Surin sitä, ettei äiti saa koskaan tietää, minne poika jäi.

Mutta venäläiset toivatkin paikalle ahkion, jossa he ryhtyivät vetämään minua. Kontupohjassa pääsin vihdoin leikattavaksi. Olkapään haavasta tuli niin pahanhajuinen mätä, että lääkärikin kiroili.

Sairaalassa ruokaa sai vähemmän kuin meillä kotona oli kissalle annettu. Voimat menivät nälän takia jaloista niin, että kävellessä oli heitettävä toista jalkaa eteenpäin ja katsottava tarkkaan, että jalkaterä osui lattiaan oikeassa asennossa.

Kerran esitin jo suomalaiselle vankitoverilleni, että hän löisi minua kivellä päähän, että loppuisi tämä homma vihdoinkin.

Tsherepovetsin leiriltä mieleen jäi myös ainainen nälkä. Jos joku edes yritti tytöistä puhua, niin kyllä puhe silti ruokaan kääntyi.

Tsherepovetsissa minut pelasti Veikko Liukkonen, joka toimi leirin sairaalassa hoitajana eli sanitäärinä.
Kun joku vanki kuoli yöllä, Veikko ei ilmoittanutkaan häntä kuolleeksi heti aamulla, joten sairaala sai täydet muona-annokset. Niistä hän säästi minulle leipää ja pelasti siten henkeni.

Kun pääsin palaamaan takaisin kotiin, ei minulla ollut omalla kylällä oikein mitään puhumista. Minulle kävi lopulta niin paljon helpommin kuin muille, jotka kuolivat tai haavoittuivat vakavasti."


Tämä kuvatiedosto skannattuna edellä tekstitiedostoksi:

Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6210  La 04 Kes 2011, 22:28 (GMT+3)  Aihe: Re: Sanomatalon näyttely keväällä 2011 Vastaa lainaamalla viestiä



Kuvatiedoston tekstiosuus edellä skannattu ja poimittu tähän:

Lainaus:
Karagandan sotavankileiri
n:o 99 Spaskin kylässä 1941-44


Tällainen oli tyypillinen neuvostoliittolainen sotavankileiri.

Kaaviokuva on piirretty Karagandan leirillä Kazakstanissa liki 3,5 vuotta viruneen Arvi Nymanin muistikuvien pohjalta. Nymanin tarina kerrotaan Jatkosota-lehdessä.

Ydinleirin sisälle on merkitty myös alue, jolla kasvoi myrkyllistä kasvia. Sen makeat ja paksut juuret houkuttelivat nälän riivaamia vankeja, mutta salakavala myrkky aiheutti miesten sekoamisen ja nopean kuoleman.

Vasemmasta alakulmasta löytyy siviilien leiri, jonne joutui ainakin yksi suomalainen tyttö pienen veljensä kanssa.

Hautausmaan laidalle on merkitty muistopatsaat, jotka on pystytetty myöhemmin leirin erimaalaisille vangeille. Kun Nyman kävi vihkimässä suomalaisten muistomerkkiä vuonna 1994, hän löysi vanhan leirin paikalta enää pienen palasen sairaalan kivijalkaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6211  La 04 Kes 2011, 22:35 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ks. edellistä viestiä. Tosi laskelmoitua ja tehokasta vankien määrän vähentämistä. Kun ei anneta tarpeeksi ruokaa, vangit syövät itse oman myrkkynsä:

Lainaus:
Ydinleirin sisälle on merkitty myös alue, jolla kasvoi myrkyllistä kasvia. Sen makeat ja paksut juuret houkuttelivat nälän riivaamia vankeja, mutta salakavala myrkky aiheutti miesten sekoamisen ja nopean kuoleman.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6212  Ke 15 Kes 2011, 11:05 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Helluntaiseen kirjoitukseeni liittyviä kuvia:

Lainaus:
Ajatellessani kaikkea sitä, mitä ihmiset joutuivat kestämään, mieleni tuli yhä apeammaksi. Sota vielä sen kaiken päälle on ihan järjetöntä. Siellä Hietaniemessäkin sodassa menehtyneiden hautoja oli aivan silmänkantamattomiin - kuinka hirveästi Suomi olikaan menettänyt sodissa omia poikiaan! Ja kaikki valheen tähden, Mainilan laukausten tähden, joita Suomesta ei edes ammuttu, jotka Neuvostoliitto provosoi itse voidakseen hyökätä Suomeen.

Mieleni on yhä raskaampi, mutta alan tehdä lähtöä sankarivainajien haudoilta pois. On vain otettava vielä lisää kuvia, että muistaisi maamerkeistäkin, missä kohdassa hauta oli. Sitten lähdin kohti sankarivainajien muistomerkkiä, isoa ristiä, jonka juurella oli kaunis kukkalaite. Napsin kuvia siitäkin ja otin kuvia myös muihin hautausmaan kolkkiin päin ikuistaakseni loputtomat sankarivainajien hautarivistöt.






Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6213  La 16 Hei 2011, 0:42 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tutkii Katynin joukkomurhan

Ulkomaat
Kirjoittanut STT 15.07.2011 21:11
Viimeksi päivitetty 15.07.2011 21:14

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tutkii toisen maailmansodan aikana tapahtuneen Katynin joukkomurhan. Oikeus hyväksyi Venäjää vastaan tehdyn valituksen perjantaina.

Länsi-Venäjällä Katynissa ammuttiin 22000 puolalaista upseeria vuonna 1940. Noin kymmenen upseerin omaiset valittivat ihmisoikeustuomioistuimelle siitä, ettei Venäjä ole tutkinut kuolemia riittävän perinpohjaisesti.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset ovat sitovia.

Venäjä lopetti Katynia koskevat tutkimukset vuonna 2004, mikä raivostutti Puolan.

Venäjä ei tunnustanut joukkomurhaa sotarikokseksi eikä rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

Presidentti Dmitri Medvedev sanonut, että kyse on rikoksesta, josta neuvostojohto yksin oli vastuussa.

Lainaus: Verkkouutiset

Ks. Disinformaatio - näin suomalaisia kusetettiin
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6214  La 30 Hei 2011, 22:48 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Puolalaiset syyttävät venäläisiä viime vuoden lentoturmasta

Lainaus:
Puolalainen raportti vuoden 2010 kohtalokkaasta lento-onnettomuudesta väittää, että venäläinen lennonjohto antoi virheellisiä laskeutumisohjeita lentäjille. Smolenskissa Venäjän etelässä sattuneessa turmassa kuoli 96 matkustajaa, joista yksi oli presidentti Lech Kaczynski. Kuolleiden joukossa oli presidentin lisäksi myös presidentin vaimo sekä useita korkea-arvoisia Puolan armeijan upseereja.

Lisäksi kiitorata, johon kone syöksyi, oli raportin mukaan huonosti valaistu.

Lainaus:
Raportti on merkittävä siinä, että se osoittaa venäläisten tekemiä virheitä. Tammikuussa julkaistu venäläinen raportti laittoi kaikki syyt puolalaisten niskoille, mikä kiristi maiden välisiä suhteita.

Venäläiset syyttivät lentäjiä siitä, että he yrittivät laskeutua huonosta säästä huolimatta.

Smolenskin vuoden 2010 turmasta:

Puolan presidentti kuoli lento-onnettomuudessa Venäjällä

Lainaus:
Lentokone syöksyi maahan lähestyessään Smolenskin lentokenttää noin kello 11 paikallista aikaa ja syttyi törmäyksessä tuleen.

Kone katkesi useaan osaan ja tuhoutui täysin.

Smolenskin alueen kuvernöri kertoi television uutiskanavelle, että kone lähestyi kenttää liian matalalla ja osui puiden latvoihin.

Onnettomuuspaikka on noin 1,5 kilometrin päässä kentästä. Sää lentokentän alueella oli onnettomuushetkellä sumuinen.

Smolenskin paikallishallinnon edustajan mukaan koneen lentäjälle oli sään takia ehdotettu laskeutumista Minskiin, mutta pilotti oli päättänyt laskeutua Smolenskiin.

Pilotti keskeytti laskeutumisen kolme kertaa – neljäs laskeutumisyritys päättyi maahansyöksyyn.

Maahan syöksynyt lentokone oli yli 20 vuotta vanha ja mallia Tupolev Tu-154.

Kaczynski seurueineen oli matkalla Smolenskin lähellä sijaitsevaan Katyniin osallistuakseen toisen maailmansodan aikana murhattujen puolalaisupseerien muistotilaisuuteen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6215  La 30 Hei 2011, 22:57 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Katynin teloituksilla yhteys Suomen talvisotaan

Lainaus:
Venäläisten Katynissa, Smolenskin lähellä vuonna 1940 ampumien puolalaisten upseerien kohtalot liittyvät kiinteästi Suomen talvisotaan.

- Teloituksia Katynissa aikaistettiin, koska vankileireille haluttiin saada tilaa mahdollisia suomalaisia ja Baltian maista saatavia sotavankeja varten, kertoo Suomessa vierailulla oleva Venäjän tiedeakatemia vanhempi tutkija Natalia Lebedeva. Hän on ollut avainasemassa puolalais-venäläisessä historioitsijakomissiossa, joka on tuonut päivänvaloon tuhansien Katynissa ammuttujen puolalaisupseerien kohtaloista toisen maailmansodan aikana kertovat neuvostodokumentit.

Saksalaiset löysivät Katynin metsästä jo sodan aikana 4500 puolalaista ammuttua sotavankia. Heidän lisäkseen Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) politbyroo oli maaliskuussa 1940 päättänyt myös 10000 muun puolalaisen upseerin ja poliisin teloittamisesta sekä 11 000 sulkemisesta vankilaan. Lisäksi teloitettujen perheet päätettiin lähettää 10 vuodeksi Kazakstanin pohjoisosiin vailla asuntoja ja työtä.

Lainaus:
Katynin tapahtumat kytkeytyvät Natalia Lebedevan mukaan Kommunistisen internationaalin eli Kominternin hajottamiseenkin. Stalin halusi mitä ilmeisimmin tehdä myönnytyksen liittolaismaille vuonna 1943 lopettamalla Kominternin, mutta samalla myös katkaista yhteydet Puolan pakolaishallitukseen.

Lontoossa olleet puolalaiset olisivat nimittäin halunneet selvittää neuvostoliittolaisten osuuden Katynin tapahtumiin, jolloin Neuvostoliitto syytti heitä Hitlerin auttamisesta.

Katynin metsän tapahtumia tarkasteltaessa on tärkeää muistaa toisen maailmansodan alkuhetket. Saksalaisethan hyökkäsivät Puolaan 1. syyskuuta 1939 ja valtasivat Saksan ja Neuvostoliiton aiemmin solmiman hyökkäämättömyyssopimuksen mukaisesti Puolan länsiosan. Neuvostojoukot tunkeutuivat Puolan itäosaan pari viikkoa myöhemmin 17. syyskuuta 1939. Samalla täyttyivät NKVD:n (Neuvostoliiton sisäministeriö/valtiollinen poliisi) vankileirit mm. puolalaisista upseereista ja poliiseista.

Lainaus:
NKP:n politbyroo teki päätöksen noin 14 500 puolalaisupseerien ja poliisien surmaamisesta 5. maaliskuuta 1940. Tosin asian valmistelu oli aloitettu aiemmin, sillä jo 4. joulukuuta 1939 eräitä leirejä käskettiin olemaan valmiina ottamaan vastaan puolalaisia sotavankeja.

- NKVD valmisteli operaation huolellisesti, ja huhti-toukokuussa 1940 tämä hirvittävä tuomio pantiin toimeen. Päivä päivältä pyöritettiin kuoleman karusellia. Teloitettujen ruumiit haudattiin NKVD:n huvilan läheisyyteen, nimettöminä, ilman ristejä, ilman rukouksia, Lebedeva toteaa.

Lainaus:
Neuvostoliitossa Katynin uhrien teloitukset pyrittiin tyystin unohtamaan, ja esimerkiksi maininnat niistä poistettiin historiankirjoista ja tietosanakirjoista.

Erinäisten vaiheiden jälkeen Lebedeva ja hänen kollegansa saivat maaliskuussa 1990 julki näkemyksensä Moskovskie novosti -lehdessä, ja niissä valaistiin Katynin tapahtumia aivan uusien lähteiden valossa. Vasta kolme viikkoa lehtikirjoituksen jälkeen Neuvostoliiton korkeimmat elimet tunnustivat uutistoimisto Tassin kautta NKVD:n vastuun puolalaisten upseerien ja poliisien ampumiseen.

Vuonna 1992 Katynia koskevat salaiset asiakirjat julkistettiin NKP:n oikeusjutun yhteydessä. Lisäksi niiden kopiot luovutettiin Puolan silloiselle presidentille Lech Walesalle. Puolalaisten sotilaiden muistohautausmaat Katynissa, Harkovissa ja Mednossa avattiin vuonna 2000.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6217  Ti 23 Elo 2011, 15:48 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

ESS: Venäläiset ostavat maata kiihtyvää vauhtia

Lainaus:
Suomalaiset kiinteistöt ja tontit kiinnostavat venäläisiä taas kasvavassa määrin, kertoo Etelä-Suomen Sanomat.

Maanmittauslaitos arvioi lehdelle, että maakauppoja tehdään tänä vuonna yli 500. Se on selvästi enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Tosin tonttiostojen määrä jää yhä huippuvuodesta 2008.

Isänmaa myytävänä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6218  Ke 21 Syy 2011, 14:49 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sotilastutkijat: Suomen lähellä "syvenevä epävarmuustila"

Lainaus:
Venäjä hyödyntää Länsi-Euroopan sotilaallisen puolustuskyvyn heikkenemistä ja aiheuttaa paineita myös Suomelle, arvioidaan uudessa suomalaisessa raportissa Venäjän sotilaspoliittisesta kehityksestä.

"Vastakkainasettelu on jossain määrin palannut kuvaan mukaan, vaikka sitä ei lännessä mielellään myönnetä", sanotaan Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselle tehdyssä raportissa.

Lainaus:
Arvio Suomenkin sotilaallisen turvallisuuden heikkenemisestä perustuu raportissa tilanteeseen, jossa Nato-maat ja Ruotsi keskittyvät kriisinhallintaan ja niiden kyky puolustaa omia alueitaan vähenee samalla, kun EU on osoittautunut turvallisuuspolitiikassa heikoksi.

"Euroopan unionin ja Naton perustat eivät enää vaikuta yhtä vakailta kuin vielä vuosituhannen vaihteessa", on kirjoittajien arvio.

"Venäjä hyödyntää syntynyttä tilannetta ja toimii toisin", he päättelevät.

Venäjän asevoimien kehitystä peilataan venäläislausunnoilla 90-luvulta lähtien ja Neuvostoliiton valatapiiriin kuuluneiden Nato-maiden ilmaisemilla huolilla.

"Nato-maiden puolustuksen alasajo ja toisaalta Venäjän korkeassa valmiudessa olevien joukkojen kehittäminen ovat aiheuttaneet hämmennystä ja epävarmuutta lähialueellamme ja itäisen Keski-Euroopan valtioissa", sanotaan raportissa.

Kirjoittajat painottavat Venäjän sotilasmenojen kasvua, satsauksia aseteollisuuteen ja erityisesti maavoimien organisaatiouudistusta.

Vuonna 2009 Venäjän kuusi sotilaspiiriä muutettiin neljäksi strategiseksi yhteisjohtoalueeksi. Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit yhdistettiin läntiseksi sotilaspiiriksi. Samaan aikaan järjestettiin joukot aiempaa joustavammin prikaateiksi.

Sittemmin joukkoja on läntisessä sotilaspiirissä siirretty enemmän länteen eli Suomen suuntaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6219  Pe 23 Syy 2011, 15:46 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Pelottaako Venäjä? Lue tämä raportti

Lainaus:
Maanpuolustuskorkeakoulu on julkaissut keskustelua herättäneen raportin Venäjän sotilaallisesta kyvystä. Raportti on nyt ladattavissa puolustusvoimien verkkosivuilta.

Strategien laitoksen raportti Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi -raportin ovat kirjoittaneet dosentti, johtava tutkija Stefan Forss, prikaatikenraali (evp) Lauri Kiianlinna, kommodori (evp.) Pertti Inkinen sekä eversti (evp.) Heikki Hult. Forss on Suomen johtavia ydinaseasiantuntijoita ja jo eläkkeelle siirtyneillä upseereilla on vankka asiantuntemus Neuvostoliitosta ja Venäjästä.

Forss sanoi tiistaina raportin julkaisutilaisuudessa muun muassa, ettei Suomella ole tällä hetkellä aktiivisia taistelujoukkoja, jotka kykenisivät vastaamaan ulkopuolisen sotilaallisen hyökkääjän tuleen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6220  Ma 03 Lok 2011, 15:59 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Otin Iltalehdestä 15.9. talteen sivun, jossa kerrotaan rintamareportterien sensuroiduista kirjoituksista Helena Pilkkeen kirjassa "Julkaiseminen kielletty".

Skannasin lehdestä seuraavat sensuroidut kuvaukset:

Lainaus:
"Hävityksen kaaos"

"Ampumahaudat ovat hävinneet olemattomiin kauhistuttavassa rumputulessa. Samoin esteet ovat poissa, ja jäljellä on vain kasa muodotonta piikkilankarykelmää.

Siellä täällä lojuu kaatuneita. Toiset heistä puristavat kouristuksenomaisesti asettaan, sillä käden ote ei ole vielä herpaantunut. Joku heistä ojentaa kättään syyttävästi taivaalle, ja toisen jähmettyneistä piirteistä saatamme lukea sanatonta hätää. Hän on varmaan tavannut matkansa pään silloin, kun kranaatit vielä piirtelivät ratojaan taivaalle ja kun kaiken yllä oli hävityksen kaaos. Katkenneet puunrungot törröttävät pelottavina haamuina. Satavuotiaat hongat ovat katkeilleet ja pirstoutuneet päreiksi."


(Maaselän suunnalla syksyllä 1942 kirjoitettu teksti kiellettiin perusteilla "Liian realistinen kuvaus. Omia tappioita ym.".)

Lainaus:
"Tyttö oli jäänyt äitinsä käsivarrelle"

"Tästä ikkunasta hyppäsi emäntä yöllä ulos molempien lastensa kanssa. He kaatuivat nurmikolle sen alle. Nuorempi lapsista, vähän yli kuuden kuukauden ikäinen tyttö, oli jäänyt äitinsä käsivarrelle. Nyt makaavat heidän mukanaan maahan pudonneet ikkunanpuitteet nurmikolla. Avoimesta ikkunasta puhaltaa tuulen viri. Se liikuttaa levottomasti valkeita verhoja. Se puhaltaa ne vuoroin sisälle, vuoroin ulos."


(Suomen Kuvalehteen toivottu, mutta päämajan kieltämä juttu partisaanihyökkäyksestä Pielisjärvellä.)

Lainaus:
"Kuolleilta katoaa käsiä ja jalkoja"

"Kellään ei ole aikaa korjata ruumiita pois, mutta sitä vastoin vastakuolleilta katoaa käsiä ja jalkoja. Viime aikoina on tapahtunut vielä hirvittävämpää. Huolimatta ankarasta poliisivalvonnasta on alkanut hävitä eläviä lapsia. Minne? Nälkä pakottaa".


(Viipurissa toimineen TK-miehen kertomus neuvostoloikkarin näkemästä Leningradista vuonna 1942.)

Uutinen näyttää löytyvän myös täältä, ks. PressDisplay

Googlaa otsikolla "Näitä ei saanut julkaista".
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6221  Ti 11 Lok 2011, 15:03 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Risto Ryti ja Väinö Tanner vuonna 1939.


Tannerin unohdettu päiväkirja todistaa hänet yhdeksi Suomen pelastajaksi

Lainaus:
Tohtoreiden Lasse Lehtinen ja Hannu Rautkallion selostuksin varustettu Tannerin päiväkirja on ollut tutkijain tiedossa ns. Sorkin aineistona, jota on luultu Tannerin jälkikäteen muistelmiaan varten kirjoittamiksi luonnoksiksi. Näin ne ovat jääneet vaille suurempaa huomiota, vaikka tutkijat ovat niitä siteeranneet osaamatta nostaa ne omana kokonaisuutenaan julkisuuteen.

Autenttisiksi päiväkirjoiksi ne paljastuivat, kun dosentti Hannu Rautkallio löysi aineiston Suomen Washingtonin suurlähettiläs (1939-1944) Hjalmar J. Procopén kokoelmasta Hoover-instituutin arkistosta Stanfordin yliopistosta Yhdysvalloista. Procopé oli Yhdysvaltain entisen presidentin ja Suomen ystävän Herbert Hooverin ystävä ja toimitti dokumentit heti sodan jälkeen turvaan Yhdysvaltoihin.

Tanner-aineisto käsittää 228 konekirjoitettua sivua ja paljon muutakin, kuten suomalaisten avainpoliitikkojen kirjeenvaihtoa, diplomaattista raportointia ja mm. Risto Rytin 99-sivuiset muistiinpanot.

Tannerin kirjoitustyyli lähentelee kaunokirjallisuutta, niin selviä lauseita ja rikasta kieltä hän onnistui pitkistä neuvotteluista ja ohjelmastaan muistiinmerkitsemään. Paperilappusille töherretyt tekstit hän mitä todennäköisimmin kiikutti työpaikkansa Elannon sihteerilleen, joka suoritti puhtaaksikirjoittamisen.

Lainaus:
Suomalaiset tiesivät Saksan häviävän sodan jo vuosien 1942 ja 1943 vaihteessa, kun Neuvostoliitto saavutti voiton Stalingradissa. Jatkosodassa hyökkäyksemme yli vanhan rajan ei sekään saanut osakseen yhtenäisiä hurraahuutoja. Jo paljon ennen vuoden 1944 massiivisia ilmapommituksia ja kesäkuun tapahtumia Kannaksella osa poliitikoistamme tajusi, että rauhaan oli päästävä.

On kiduttavaa lukea sitä keskustelujen ja riitelyjen kirjanpitoa, jota päiväkirja sisältää. Neuvostodiktaattori Josif Stalinin esikunta varmasti nautti siitä, miten suomalaiset poliitikot pyrkivät löytämään yhteisen sävelen, siinä kuitenkaan aina onnistumatta. Jo yhteyden saaminen vihollisen mahdollisiin neuvottelijoihin oli kiven takana.

Kun kannaksen suurhyökkäys alkoi 9.6.1944, se ei saanut enemmistöä uskomaan, mitä tuleman piti. Kevään rauhantunnustelut olivat epäonnistuneet, ja sota jatkui nyt entistä uhkaavampana. Avainpoliitikkomme tajusivat rauhanteon välttämättömyyden, mutta rivipoliitikot uhosivat, aivan kuin häviö ei olisikaan tulossa. He eivät ilmeisesti halunneet myydä äänestäjilleen murheellista sodan loppua ja tunnustaa olleensa väärässä.

Marsalkka C.G.E. Mannerheimin esikunta tajusi ristiriidan todellisuuden ja eduskunnan uhon välillä. Sen ymmärsivät myös avainpoliitikot, koska 15.6.1944 Tanner kirjaa:

Linkomies (pääministeri) pyysi puheilleen: Eikö nyt olisi saatava uusi hallitus, joka tekisi rauhan. Nykyinen hallitus tuskin saa aikaan rauhaa.

Tanner: Kannattaako nyt enää yrittää ennen kuin Viipuri on vallattu. Sitä ennen ei kansa ymmärrä rauhan välttämättömyyteen. Olisi helpompaa, jos nykyinen hallitus voisi tehdä rauhan. Silloin uusi hallitus saisi alkaa puhtailla papereilla. Linkomies yhtyi ajatukseeni, että aloite olisi otettava sen jälkeen kun Viipuri on menetetty.

Lainaus:
Lasse Lehtinen on muissa yhteyksissä kuvannut Tanneria Moskovan pääviholliseksi niin ennen kuin jälkeen sotien. Tanner haluttiin unohtaa ja maalailla suureksi syylliseksi, mitä hän tietysti sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä (taannehtivan lain perusteella) saamansa viiden vuoden vankeusrangaistuksen toki näennäisesti olikin.

Tannerin mustamaalaus oli niin tarmokasta, ettei häneen historiantutkijat 1960- ja 70-luvuilla uskaltaneet tukeutua. Liiallinen tutkimuksissa vilahtanut Tanner-lähdeviitteistö olisi saattanut vaarantaa uran alkuunsa suomettuneessa Suomessa.

Lainaus:
Lasse Lehtinen on laatinut kirjan loppuosaan 60-sivuisen "tannerilaisen" elämänkerran, jossa Lehtinen kunnioittaa Tannerin saavutuksia ja manaa häntä parjanneet huolellisesti maanrakoon. Lehtinen ei säästä sanojaan, kun hän kuvailee Moskovan vihanpitoa ja vaikkapa maanpetturi Hella Wuolijoen kiittämättömyyttä. Ryti ja Tanner pelastivat Wuolijoen kuolemantuomiolta, mutta Lasse Lehtisen sanoin:

- Kiitollisuuttaan rouva Wuolijoki osoitti sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikana vaatimalla Tannerille ankarampaa rangaistusta ja valittamalla, että Tannerilla oli vankilassa paremmat olot kuin hänellä aikoinaan. Kun valvontakomission päällikkö kenraalieversti Andrei Zdanov tuli Suomeen lokakuun 5. päivänä 1944, hän matkusti jo kolmantena päivänä Marlebäckin kartanolle tapaamaan Wuolijokea.

Käytännössä Stalin nimitti Wuolijoen metastaasikseen Yleisradion johtoon, josta tämä kyllä parlamentarismin voimin kammettiin pian pois.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti eivätkä sotien jälkeiset vuodet sisälly enää Tannerin päiväkirjamerkintöihin, mutta Lehtisen elämänkertatekstissä on kirpeitä kuvauksia, kuinka aiemmista liki sotakiihkoilijoista muuntautuu lipeviä rauhanrakastajia ja oman edun tavoittelijoita.

Yksi heistä oli Urho Kekkonen, joka onnekseen mutta sota-aikana omaksi harmikseen ei ollut ministerinä. Hän käänsi takkinsa loppuvuonna 1942, kun Tanner palkkasi hänet virastoasiain valtuutetuksi. Kekkonen ei ollut enää lojaali Tannerille, ja kun rauha koitti, tuli myös koston hetki. Suomen antauduttua Kekkonen ryhtyi KGB:n vävypojaksi, liimautui Otto Ville Kuusisen tyttäreen Hertta Kuusiseen ja alkoi toteuttaa voittajavaltion tahtoa.

Kekkonen oli laatimassa sotasyyllisoikeudenkäynnin valmistelua ja vetipä syytettyjen joukkoon pari ylimääräistäkin, maalaisliittolaiset vihollisensa 2. valtiovarainministeri Tyko Reinikka ja kansanedustaja Antti Kukkonen.

Kärsittyään vankeusrangaistuksen Tanner palasi politiikkaan ja häiritsi syntyvän Kekkoslovakian rauhaa. Hän jatkoi oloaan äärivasemmiston vihankohteena ja loi samalla edellytykset kommunistien vastaiseen taisteluun omassa puolueessaan. Kunnes hänet syrjäytettiin, ja SDP alistui Kekkosen komentoon.

Hannu Rautkallio & Lasse Lehtinen: Väinö Tanner, unohdetut päiväkirjat 1943-1944. Paasilinna 2011.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6222  Su 06 Mar 2011, 0:41 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä



Pyhäinpäivänä Hietaniemen sankarivainajien muistomerkillä.

Seppeleessä teksti:

"Sankarivainajien muistoa kunnioittaen
Yleisesiupseerikurssi 55 opettajineen"


Lainaus:
Hietaniemen alueelle varattiin talvisodan alkaessa alue sodassa kaatuneille. Jatkosodan aikana siitä muodostettiin sankarihauta-alue (suunnittelijana arkkitehti Arvo Muroma), johon on haudattu runsaat 3100 helsinkiläistä sankarivainajaa ja n. 120 saksalaista sodassa kaatunutta. Sankarihauta-aluetta reunustaa Kadonneiden muuri (suunnitellut arkkitehti Mauno Siitonen), johon on hakattu n. 800 sodissa kadonneen tai kentälle jääneen helsinkiläisen nimet. Perhe- ja sukuhautoihin on tämän lisäksi haudattu yhteensä n. 280 helsinkiläistä sankarivainajaa.

Sankarihauta-alueella on Sankariaukio, jonka reunalla on C.G.E.Mannerheimin hauta (hautamuistomerkki Wäinö Aaltonen, 1953) ja päädyssä Sankariristi (Wäinö Aaltonen, 1954).

Ks. Wikipedia
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6223  Pe 09 Jou 2011, 23:37 (GMT+3)  Aihe: Oi, maamme Suomi Vastaa lainaamalla viestiä

Olen myöhässä jo ja joudun kääntymään takaisin. Vaihdan nilkkureiden tilalle loskakalossit, jalat kastuisivat, on liian sohjoista.

Ehdin kirkkoon vasta varttia yli. Mieskuoro on lopettanut laulantansa, aplodit kaikuvat.

Puikkelehdin sivulle istumaan. Vuorossa on pitkä puhe Suomen historiasta, josta kaikesta en ole kuullutkaan.

Esiintyjät vuorottelevat. Lausuntataiteilija puhuu upeasti. Pianomusiikki on eloisaa ja virtuoosimaista.

Päälle vielä kahvit, pari palaa pullaa ja pikkuleipää.

o o o

Matka jatkuu, tarkoitus on mennä vielä hautausmaalle.

Painan metrolla Ruoholahteen asti ja kävelen samaa reittiä Hietaniemeen kuin olen aiemmin ajanut pyörällä. Matka taittuu joutuisasti merenrantaa pitkin.

Muitakin ihmisiä on liikkeellä, en ole ainoa.

Pysähdyn ensin isovanhempien haudalle, nyt minulla on oikeankokoinen kynttilä lyhtyyn.

Sytytän kynttilän ja työnnän sen luukusta sisään. Lasin läpi kajastaa lämmin valo.

Otan pari valokuvaa ja jatkan matkaa.

Edessä vasemmalla minua odottaa huumaava näky taas, uurnalehdossa on niin paljon kynttilöitä.

Ihailen niitä ja jatkan eteenpäin kohti sankarivainajien hautoja.

- Yhtäkkiä törmään valomereen, jonkalaista en ennen ole nähnyt: koko sankarivainajien hauta-alue on ulkotulia täynnä, niitä on sijoitettu neljän haudan välein.



Kirkossa ei ollut paljoa nuoria ihmisiä, mutta täällä heitä on; lapsiperheitä ja kaiken ikäisiä kulkijoita.

Muistomerkit on koristeltu, kynttilät ja soihdut palavat.

Sankarivainajien ristillä on useampia seppeleitä ja valomeri hautakynttilöitä.





Laukussani on vielä yksi kynttilä, sodassa kaatuneelle sedälleni.

Oikaisen haudan luokse ja irrotan lyhdyn koukusta.

Lyhdyn luukku on tiukka, en saa sitä auki.

Menen takaisin valoon, jos se auttaisi ja näkisin paremmin.

Mutta luukku on ruostunut puhki, sitä ei saa auki enää ollenkaan.

Suunnitelmasta on luovuttava, lyhty on uusittava.

Onneksi ulkotuli roihuaa sedänkin haudan vierellä eikä se jää pimeäksi.

o o o

Jonkun ajan kuluttua alan tehdä lähtöä pääportille päin, jos menisin bussilla takaisin.

Mutta käyn vielä hiljentymässä entisen naapurini haudalla.

Hänelle Suomen itsenäisyys ei ollut merkityksetön.

"Suomi taisteli", luki tarrassa hänen ovessaan.

o o o

Bussipysäkillä joutuu odottamaan, ja tulee puhetta toisten kanssa.

Puhumme ensiksi sodasta ja sitten homeesta.

Ihmiset ovat ehtymätön tietopankki, aina oppii kaikkea uutta.

o o o

Päästyäni keskustaan olen vähän kohmeessa.

Lämmittäisikö lasillinen punaviiniä?

Saan ison lasillisen sisilialaista viiniä tarjoushintaan ja kyytipojaksi jäävettä.

Uppoudun sohvalle ja kuorin päällysvaatteita pois. On hiljaista, paikalla ei ole juuri ketään.

Selaan hämyvalossa lehtiä.

Valo kajastaa kynttilälyhdyistä, tunnelma on rauhallinen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6224  Ti 27 Jou 2011, 17:17 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Päivitin ketjua kopioimalla joitain viestejä tänne ketjusta:

Venäläistä rulettia

Suomi on ollut sentään vuodesta 1917 itsenäinen valtio, vaikka onkin joutunut luovimaan hankalissa paikoissa ja tilanteissa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6262  Ke 28 Jou 2011, 18:29 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

"Helvetti pääsi irti öisin"

Lainaus:
Ruotsin valtio on vihdoin luvannut rahallisia korvauksia sijaisperheissä ja lastenkodeissa huonosti kohdelluille. Iltalehti julkaisee yhden sotalapseksi Ruotsiin lähetetyn tarinan.

"Helvetti pääsi irti kun nämä kaksi ruotsalaista hoitajaa oli yövahteina. Veljeni oli kovasti ikävissään ja pelokas ja halusi tulla viereeni nukkumaan. Eihän se passannut. Nukuimme eri makuusaleissa pojat omalla puolella, tytöt omalla, vain iso avoin aula erotti meidät. Kun veljeni alkoi yöllä itkeä ja halusi tulla viereeni sitoivat nämä hoitajat hänet leveillä nahkaremmeillä kiinni sänkyynsä. Mitä enemmän huusi sitä kireämmälle remmit kiskottiin. Jaloissa yksi remmi, lantion kohdalla yksi, kolmas oli kainaloiden alla. Joskus kädetkin sidottiin. Kamalaa.

Ja kun veljeni rupesi pissaamaan sänkyynsä, hänen sänkynsä raahattiin sänkyni viereen. Että ole nyt siskosi vieressä. Ja sain katsella kuinka häntä pahoinpideltiin. Häneltä revittiin kaikki yövaatteet päältä, patja, peitto ja tyyny vietiin pois. Hänet jätettiin paljoille sänkylaudoille alasti makaamaan, sidottiin remmeillä ja siinä hän huusi.

Eikä tämä vielä riittänyt kun hoitajat kyllästyivät kuulemaan huutoa sitoivat veljeäni pottaan kiinni ja tuoliin remmeillä ja raahasivat hänet pimeään komeroon ja ovi kiinni. Siellä meni loppu yö huutaen kunnes väsyi tai meni tajuttomaksi, ruumis sinisenä ja krampissa."


Iltalehden saama suomalaisen sotalapseksi lähetetyn tytön kertomus kokemuksistaan 5-vuotiaana ruotsalaisessa lastenkodissa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6264  Ke 28 Jou 2011, 18:42 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

IL 24.11.2011:



Korvauksia sadoille sotalapsille?

Lainaus:
Ruotsin valtio julkisti maanantaina harvinaisen anteeksipyynnön. Sen kohteena ovat länsinaapurin lastenkodeissa ja sijaisperheissä vuosina 1920 - 80 kaltoin kohdellut.

Ruotsin valtio ei aio jättää asiaa pelkän anteeksipyynnön varaan. Se lupaa 250 000 kruunun vahingonkorvausta jokaiselle lapsena huonosti kohdellulle tai väkivallan uhriksi joutuneelle. Summa on Suomen rahassa noin 27 000 euroa. Korvauksen sisältävä lakiesitys on parhaillaan valmistelussa.

Suomalaisten sotalapsien ruotsalainen yhdistys vaatii, että myös kaltoin kohdellut suomalaiset sotalapset otetaan korvauksen piiriin. Yhdistyksen sihteeri Kai Rosnell arvioi, että korvaukseen oikeutettuja on suomalaisten sotalapsien joukossa satoja.

- Kukaan ei tiedä määrää. Mutta minä itsekin tiedän parikymmentä selvää tapausta.

Suomalaiset sotalapset rajattiin aluksi ulos korvaukseen oikeutettujen joukosta. Perusteena käytettiin sitä, että sotalapsia välitti Ruotsiin yksityinen apukomitea, jonka tekemistä valtio ei ota vastuuta.

Moraalinen vastuu

Sotalasten yhdistys tyrmäsi perustelun. Talvisodan alkaessa lapsia kuljetti nimenomaan Ruotsin valtion komitea. Jatkosodan aikainen yksityinen apukomitea oli sekin tiukasti sidoksissa valtioon. Sotalapsien yhdistyksen mielestä Ruotsin valtiolla on asiasta moraalinen vastuu.

- Lapsensa lähettäneet suomalaiset vanhemmat luottivat lupauksiin. On tuplapetos, jos heidät nyt rajataan ulos korvausten piiristä, yhdistys kirjoittaa lausunnossaan.

Lainaus:
TAUSTA

RUOTSIIN TURVAAN

Toisen maailmansodan aikana siirrettiin Suomesta 70 000 -  75 000 1 - 14 vuotiasta lasta ilman vanhempiaan pääasiassa yksityisperheisiin Ruotsiin ja Tanskaan.

Vuosien 1939-45 suomalaisten lasten siirtoja kuvaillaan maailmanennätykseksi, kun ne suhteutetaan maan väkilukuun. Pääosa lapsista palasi kotimaahan, mutta Ruotsiin jäi noin 15 000 lasta ja Tanskaan noin 500 lasta.

Aiheesta viime vuonna väitöskirjan tehnyt Pertti Kaven päätyi pitämään lastensiirtoja laajakantoisena poliittisena erehdyksenä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 6461  La 14 Tam 2012, 23:52 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sotaveteraania ei päästetty Linnaan

Lainaus:
Sotaveteraaniksi itsensä esitellyt ei päässyt Linnan juhliin.

Presidentinlinnan edessä nähtiin draamaa, kun lippalakkipäinen, sotaveteraaniksi itsensä esitellyt vanhempi mies ei päässyt sisälle Linnaan.

Taksilla paikalle saapunut mies keskusteli asiasta poliisin kanssa, mutta hän ei saanut jatkaa sisälle.

Hävytön etikettivirhe. Ilman sotaveteraaneja ei olisi itsenäisyysjuhliakaan!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10836

Linkki viestiinViesti 9181  Pe 26 Huh 2013, 23:43 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ainutlaatuinen julkistus: 170 000 valokuvaa Suomen sodista nettiin



SA - kuvagalleria
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Sanasinko Foorumin päävalikko -> Kritiikkiä Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa

Muuta tekstin kokoa: - -

Takaisin ylös


Join the Blue Ribbon Online Free Speech Campaign


Powered by
phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com