Sanasinko
Wordbazooka
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 
Muuta tekstin kokoa: Suurenna - Pienennä - Palauta oletuskoko
Uskonkirkko | Church of FaithUskonkirkko | Church of Faith

Oppivelvollisuutta ja papukaijakoulutusta - viis luovuudesta ja elämänilosta!

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Sanasinko Foorumin päävalikko -> Kritiikkiä
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 798  Su 26 Elo 2007, 19:31 (GMT+3)  Aihe: Oppivelvollisuutta ja papukaijakoulutusta - viis luovuudesta ja elämänilosta! Vastaa lainaamalla viestiä

Luin torstaina 23.8. Iltalehdestä jutun, jota ei ikävä kyllä ollut Iltalehden nettisivuilla.

Lehti kertoi äidistä, joka oli haastettu oikeuteen sen takia, ettei hänen tyttärensä ollut ollut juuri yläasteella.

Tyttöä ei ollut kouluun ilmaantunut eikä äiti näköjään ollut pakottanut häntä siihen. Nyt tyttö on jo 17-vuotias, joten häntä ei voi koulunpenkille enää pakottaakaan.

Äidin päätä ollaan vaatimassa nyt kuitenkin vadille.

Hiukan ihmettelen koko hommaa. Ensinnäkin koko koulupakko on mielestäni aikansa elänyt, koulujen täytyisi olla paikkoja, johon lapset haluavat mennä. Mutta oikeastaan koulut ovat armeijan tyyppisiä kurinpitopaikkoja, joissa opiskellaan aikuisten määräämässä tahdissa ja muodossa päntäten päähän mahdollisimman paljon tietoa. Lapset ovat syntyjään luovia, mutta koulussa tuo luovuus tehokkaasti nujerretaan.

Ei olla asetettu kyseenalaiseksi tapaa, jolla koulua täytyy käydä.

- Kukapa tuosta äidin ja tyttären tapauksestakaan tietää, ettei tyttöä oltaisi kiusattu jo ala-asteella koulussa, jonka takia hän ei ole halunnut mennä kiusattavaksi enää yläasteelle.

Tästä kuulemme vielä.






--------------------

Muokattu otsikkoa:

Oppivelvollisuus =>

Oppivelvollisuutta ja papukaijakoulutusta - viis luovuudesta ja elämänilosta!


Viimeinen muokkaaja, Admin pvm Ma 29 Tou 2017, 15:46, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 854  Ma 17 Syy 2007, 23:10 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Äidille sakot oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä

Julkaistu: 17:32

STT

Jämsän käräjäoikeus tuomitsi maanantaina äidin sakkoihin tyttärensä oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä. Äiti määrättiin maksamaan 15 päiväsakkoa.

Tytär jätti peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan kokonaan käymättä ja kävi seitsemännen luokan vain osittain. Laamanni Olavi Leppämäen mukaan oikeus katsoi, ettei äiti ollut riittävän sinnikkäästi yhteydessä kouluviranomaisiin poissaolojen selvittämiseksi.

Leppämäen mukaan oppivelvollisen valvontaa koskevat oikeusjutut ovat todella harvinaisia. Sakkoihin tuomittu äiti ilmaisi heti tyytymättömyytensä oikeuden tuomioon.

Lainaus:
Helsingin Sanomat
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 973  La 27 Lok 2007, 14:25 (GMT+3)  Aihe: Kuriton luovuus Vastaa lainaamalla viestiä

Tässä on jotain upeata, jota kannatan - ja tajuan:

Lainaus:
Mallioppilas

23.10.2007 2:13

Kimi Räikkönen on esikuva tuhansille suomalaisille koululaisille. Ja juuri sitä opettajat pelkäävät.

Kuka vielä kehtaa väittää, että opiskelu on avain onneen ja menestykseen? Tuhannet pikkupojat ja -tytöt näkivät sunnuntai-iltana, kuinka Kimi Räikkösen pelkkä peräänantamattomuus riitti nostamaan hänet formula ykkösten maailmanmestariksi.

Räikkönen on nyt maailman huipulla lajissa, jossa pelkän lahjakkuuden ohella tarvitaan kielitaitoa, diplomatiaa ja lähes täydellistä fysiikan lakien hallintaa. Suomalainen ei niitä ammentanut 10-vuotisella peruskoulutaipaleellaan, vaan lähti käytännössä tyhjin eväin maailmalle.

Mutta ei se mitään.

Nuoresta Jupperin Urheilijoiden kiekkojuniorista kehittyi vajaassa 20 vuodessa kosmopoliitti F1-kuningas. Kahden sanan Räikkönen osasi juuri ja juuri sanoa "oversteer" ja "understeer", kun hän lähti maailmalle: ensin kartingin EM-sarjaan ja sitten Formula Fordin ja Formula Renault'n kautta F1-tasolle.

Tahmeaa opiskelua

Tuskin moni Räikkösen luokkatovereista uskoi opiskelevansa tulevan supertähden kanssa. Tämän hetken kuuluisin suomalainen jäi luokalleen ala-asteen lopussa ja sinnitteli yläasteen jälkeen ammattikouluun.

Kielitaito tarttui vasta, kun Steve ja David Robertson olivat löytäneet lahjakkuuden. Kimi muutti asumaan Steven kotiin, jossa hän temmelsi perheen lasten kanssa ja välillä seurasi moottoriurheilua BBC:ltä. Se toimi paljon paremmin kuin Pisa-tutkimuksissa kehuttu peruskoulujärjestelmä, ja pian Räikkönen osallistui varikkopalavereihin.

Koulu, armeija ja kaikki muut jyrkän hierarkiset laitokset eivät koskaan ole olleet Räikkösen suosikkeja. Joku voisi kutsua Ron Dennisin säntillisesti johtamaa McLarenia sellaiseksi. Siinä saattaa piillä syy, jonka vuoksi rasavilli Räikkönen halusi sieltä pois.

Hallitseva F1-mestari on luonteeltaan lähempänä spontaaneja italialaisia kuin luterilaisen työmoraalin nimeen vannovia suomalaisia. Ehkä juuri siksi hän ei menestynyt koulussa, vaikka muu elämä on osoittanut miehen kiistattoman lahjakkuuden.

Kuriton kaveri

Nykyään Räikkönen on yksi sujuvasanaisimpia suomalaisurheilijoita - jos hänellä on jotain kerrottavaa. Yleensä tyhjä katse vain harhailee horisontissa, eikä suomalainen tunnu olevan tilanteessa lainkaan läsnä.

Ferrari on suosiolla siirtänyt suurimman osan sponsoritapahtumista tallitoveri Felipe Massalle, mutta nyt maailmanmestarin arvovalta pakottaa varmasti suomalaisenkin hymyilemään väkisin taustalle.

Osa pitää Räikköstä turhankin kurittomana. Hän ei jää edeltäjänsä Michael Schumacherin tavoin spekuloimaan säädöistä mekaanikkojen kanssa, eikä vietä ylimääräistä aikaa tehtaalla valvomassa tuotantoa. Hänen vapaa-aikansa todellakin kuluu rentoutuessa.

Kesäiset kuvat gorillapukuisesta kuskista levisivät pikavauhtia ympäri maailmaa. Samalla ne kertovat lupsakalla tavalla siitä, ettei tätä maailmaa ole katettu pelkästään koulujen hikipinkoille. Schumacherit saattavat hallita hetken, mutta myös takapulpettien Räikkösillä on oma mahdollisuutensa. Onneksi.

JANNE PALOMÄKI
janne.palomaki@iltalehti.fi

Lainaus: http://www.iltalehti.fi/formulat/200710236750834_fo.shtml
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 1157  La 24 Mar 2007, 21:43 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Koulujen liikuntavälineet vaarallisia

24.10.2007 09:57

Kaikissa kaupungeissa liikuntavälineitä ei huolleta säännöllisesti. Liikuntavälineiden korkea ikä on aiheuttanut onnettomuuksia ja vaaratilanteita muun muassa Espoon kouluissa.

Kahdeksasluokkalainen poika sai vakavan niskavamman Tapiolan koulussa ennen syyslomaa, kun voimistelurengas hajosi ja poika putosi pää edellä maahan. Kerko Sport Oy:n tuotepäällikön Peter Danielssonin mukaan kouluissa on ennenkin katkennut voimistelurenkaiden naruja ja irronnut köysiä kattokiskoilta. Aikaisemmin Karhu-nimellä toiminut Kerko Sport on toimittanut näitä liikuntavälineitä suureen osaan pääkaupunkiseudun kouluista.

Ongelmana on usein välineiden vanhuus ja riittämätön huolto. Tapiolan koululta ei osattu kertoa voimistelurenkaiden tarkkaa ikää, mutta esimerkiksi espoolaisessa Karakallion koulussa ne ovat vuodelta 1975.

Espoossa voimisteluvälineille ei ole säännöllisiä huoltoja, ja niiden kunnon arviointi on liikunnanopettajien tehtävä.

Tapiolan koulussa renkaiden kunnossa ei etukäteen havaittu puutteita. Nyt ne ovat käyttökiellossa ja odottavat tarkastusta. Kaikkia urheiluvälineitä ei liikuntasaleissa huolleta säännöllisesti.

Suvi Hurri, Vartti.fi

Lainaus: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/stadi/uutinen.asp?id=1447843

Kommenttini:

Tiedoksi koululaisille ja heidän vanhemmilleen:

Kaikki eivät tiedä, että koulun liikuntatunneilla kaikki liikuntamuodot eivät ole edes pakollisia. Asia selvisi meikäläisellekin vasta reklamoituani koulun telinevoimistelusta opetushallitusta myöten. Eli jokainen saa valita liikkeet, jotka haluaa tehdä, mikään pakko ei ole tehdä kaikkia liikkeitä. Sama pätee painiinkin koulussa, sekin on vapaaehtoista.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 1170  Ke 28 Mar 2007, 18:53 (GMT+3)  Aihe: Hyvä idea Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Saksalaisopiskelijat saavat antaa opettajilleen arvosanoja

28.11.2007 12:49

Saksan Kölnissä toimiva tuomioistuin piti voimassa alemman oikeusistuimen päätöksen, jonka mukaan opiskelijat saavat edelleen antaa internetissä opettajilleen arvosanoja.

Oppilaat antavat nettisivullaan opettajille arvosanoja asteikolla 1-6. Ykkösen saa huippuopettaja, kuutosen täysin kelvoton pedagogi. Opiskelijoiden sivustosta oli valittanut muuan opettaja, jonka arvosanana komeilee 4,6.

Opiskelijat voivat myös lyhyesti kommentoida opettajiaan luonnehtimalla heitä esimerkiksi hauskoiksi, seksikkäiksi tai oikeudenmukaisiksi.

Tänä vuonna avatulla sivustolla on käynyt opettajiaan arvioimassa noin 150 000 opiskelijaa.

STT-AFP

Lainaus: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200711286908501_ul.shtml
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 1526  Ke 23 Tam 2008, 11:40 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Kiire ja rauhattomuus rassaavat koululaisia

21.1.2008 19:01

Suomalaislapset pärjäävät koulussa huippuhyvin, mutta kärsivät mielenterveysongelmista.

- Koululaistemme osaaminen on maailman huippua, mutta silti nuorten psyykkinen terveys uhkaa rapistua, psykologian professori Katariina Salmela-Aro huolehtii.

Jyväskylän yliopiston oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikön tutkimuksen mukaan koulu-uupumus on pitkittynyt kouluun liittyvä stressioireyhtymä.

Tutkimuksessa selvitettiin mitkä tekijät vaikuttavat nuorten koulu-uupumukseen niin peruskoulussa kuin lukioissakin. Myös mahdollisia koulukohtaisia eroja tutkittiin, mutta tutkijoiden mukaan suomalaiset koulut ovat tältä osin hyvin homogeenisia.

Monenlaisia oireita

Lapset reagoivat uupumukseen kolmella eri tavalla: uupumusasteisella väsymyksellä, kouluun liittyvällä kyynisyydellä sekä riittämättömyyden tunteella.

Peruskouluissa koulu-uupumus yhdistettiin erityisesti negatiiviseen kouluilmapiiriin. Ilmapiiriongelmat ilmenivät muun muassa kiireenä ja rauhattomuutena.

Monelle nuorelle stressiä synnyttivät etenkin peruskoulusta siirtyminen toisen asteen koulutukseen. Tutkijoiden mukaan lukion valinneet nuoret kokivat olonsa rasittuneemmaksi kuin ammattikouluun siirtyneet. Myös kyynisyys ja riittämättömyyden tunteet kohosivat lukiolaisilla toisin kuin ammattikoulutuksen valinneilla.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että tytöt olivat herkempiä uupumaan koulupaineiden alla kuin pojat.

Tukea tarvitaan

Mitä enemmän lapset saivat peruskoulussa tukea koulun aikuisilta, sitä vähemmän uuvuttavammaksi koulunkäynti koettiin. Tärkeässä roolissa ovat niin koulunterveydenhuolto kuin kotikin.

Lukiolaisten uupumista esti tutkimuksen mukaan parhaiten opettajien positiivinen läsnäolo.

- Tämän päivän riittämättömät resurssit kouluterveydenhuollossa tuntuvat hälyttäviltä. Toimivalla kouluterveydenhuollolla voitaisiin ennalta ehkäistä voimakas koulu-uupumus ja sen kroonistuminen, Salmela-Aro Jyväskylän yliopistosta muistuttaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Stakesin kokoamaa noin 90 000 nuoren kouluterveystutkimuksen aineistoa.

AINO KANGASPURO
aino.kangaspuro@iltalehti.fi

Lainaus: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801217126621_uu.shtml
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 1534  Ke 23 Tam 2008, 12:04 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Kielteinen ilmapiiri aiheuttaa koulu-uupumusta

23.1.2008 5:38

Uupumus ilmenee väsymyksenä, kouluun liittyvänä kyynisyytenä ja riittämättömyyden tunteina. Tämä käy ilmi tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa.

- Koululaistemme osaaminen on maailman huippua, mutta silti nuorten psyykkinen terveys uhkaa rapistua, psykologian professori Katariina Salmela-Aro kuvaa.

Koulu-uupumusta ja sen kroonistumista voitaisiin vähentää ennaltaehkäisevällä kouluterveydenhuollolla. Tutkimus vahvisti, että mitä enemmän peruskoululaiset saivat tukea kouluterveydenhoitajalta, koulupsykologilta ja koululääkäriltä, sitä vähemmän koulussa koettiin koulu-uupumusta.

Tytöillä ilmeni enemmän koulu-uupumusta kuin pojilla. Lukioon siirtyvillä uupuminen kasvoi ja ammattikouluun siirtyvillä se laski.

Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa, noin 90 000 nuoren kouluterveystutkimusta. Sen kokosi Stakes.


STT

Lainaus: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801237136853_uu.shtml
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 1540  To 24 Tam 2008, 22:47 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Ehdotus: Lukio tai ammattikoulu pakolliseksi

Julkaistu: 11:57

Marjukka Liiten
Helsingin sanomat

Oppivelvollisuus pitäisi laajentaa kattamaan myös lukio ja ammattikoulu, ehdottaa Kalevi Sorsa -säätiön raportti sivistysyhteiskunnasta.

"Nykyinen oppivelvollisuusikä on ajalta, jolloin ihmisten katsottiin kykenevän omaksumaan täysivaltaisena kansalaisena tarvittavat taidot 16-vuotiaaksi mennessä", kirjoittavat tohtori Tiina Tikka ja projektikoordinaattori Esa Suominen kirjassa, joka julkistettiin torstaina.

Ikärajan asettaminen ei ole heidän mielestään enää tarkoituksenmukaista, kun yhteiskunta monimutkaistuu, teknologia kehittyy ja osaamisvaatimukset kasvavat.

Tikan ja Suomisen mielestä koulutusjärjestelmän pitäisi olla sellainen, ettei nuori käytännössä voisi valita itseään ulos koulutuspolulta ennen kuin hänellä on hallussaan ammatillinen tai jatko-opintoihin kelpuuttava tutkinto.

Raportissa vaaditaan myös nykyistä laaja-alaisempaa ja yleissivistävämpää ammattikoulutusta epävarman ja kapea-alaisen täsmäkoulutuksen sijaan.

Tavoitteena tulisi olla elinikäisen työsuhteen sijaan elinikäinen työllistettävyys.

Työelämän uusiin perustaitoihin kuuluvat muiden muassa tietotekniikka, vieraat kielet ja kulttuurit, yrittäjyys ja sosiaalisuus.

Nämä aktiivisen kansalaisen ja työntekijän taidot eivät ole raportin mukaan riittävästi edustettuina minkään suomalaisen oppilaitoksen opetussuunnitelmissa sen paremmin lukioissa kuin ammatillisessa koulutuksessakaan.

Tikan ja Suomisen mielestä ammatillisen ja lukiokoulutuksen erillisyys ylläpitää "epätervettä kulttuurista kuilua" koulujen ja opiskelijoiden välillä, luo kahden kerroksen kansalaisia ja estää järkevien ainekokonaisuuksien valitsemista.

Alkuun pitäisi lisätä lukioiden ja ammattikoulujen yhteistyötä ja lopulta päätyä nuorisoasteen oppilaitoksiin, joista voisi valmistua ylioppilaaksi, ammattiin tai molempiin.

Ehdotukset oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle ja ammattikoulun ja lukion lähentämisestä ovat olleet esillä aiemminkin, mutta ne eivät ole ottaneet tulta päättäjissä.

Kalevi Sorsa- säätiö kertoo olevansa avoin ja sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jonka tarkoituksena on ylläpitää yhteiskunnallista, tasa-arvoa ja demokratiaa edistävää keskustelua.

Lainaus: Helsingin Sanomat

Kommentti: Pakkopulla on aina pakkopullaa, vaikka lopputulos voisi ollakin hyvä. Samalla kuitenkin monien kärsimys koulukiusaamisen ja muun kurimuksessa jatkuisi täysi-ikäisyyteen saakka.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 1744  Ti 04 Maa 2008, 11:46 (GMT+3)  Aihe: Totta toinen puoli... Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Maailman johtava talouslehti hehkuttaa Suomen kouluja

01.03.2008 11:03


Maailman suurimpiin talouslehtiin kuuluva Wall Street Journal ylistää suomalaista koululaitosta ja PISA-testeissä loistaneita koululaisiamme perjantain numerossaan. Lehden etusivulle yltäneen laajan jutun otsikossa kysytään: "Mikä tekee suomalaisista lapsista niin fiksuja?"

Lehti hehkuttaa suomalaisten lasten olevan maailman älykkäimpiä ja ihmettelee koululaitoksiamme, joissa opettajia puhutellaan etunimellä eikä koulupuvuista ole tietokaan. Juttua varten lehti on vieraillut muun muassa Jyväskylän normaalikoulussa, jonka opetusmetodeihin toimittaja on päässyt tutustumaan.

- Koulussa, joka on oikea mallikampus, ei ole omia urheilujoukkueita, marssibändejä tai päätöstanssiaisia, lehti kummastelee haltioituneena.

- Aivan kuten yhdysvaltalaiset ikätoverinsa, suomalaisetkin nuoret tuhlaavat aikaansa internetissä. He värjäävät tukkaansa, rakastavat sarkasmia ja kuuntelevat rap- ja heavy metal- musiikkia. Mutta yhdeksänteen luokkaan mennessä he ovat paljon muita edellä niin matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa - ja pitävät suomalaiset jatkossakin maailman tuottoisimpien työntekijöiden joukossa, lehti kirjoittaa.

Wall Street Journal kiittelee koulujen rentoa tunnelmaa ja sitä, että lapset saavat pienestä pitäen paljon vastuuta. Lehti pitää hyvin erikoisena sitä, että kouluun mennään vasta 7-vuotiaana eikä yliopisto-opinnoista huolehdita ennen lukion alkua käytännössä ollenkaan - ja miksi huolehtia, kun korkeakoulukoulutus ei maksa penniäkään! Myös yliopistojen tasa-arvoisuutta ja varsinkin eliittikorkeakoulujen puutetta kiitellään.

Hämmästystä herättää myös se, kun 15-vuotias huippuoppilas Fanny Salo kertoo usein auttavansa luokkatovereitaan koulutehtävissä, kun on itse tehnyt omansa. Huonoimpien oppilaiden tukemisella ja erityshuomiolla uskotaan olevan suuri vaikutus Suomen hienoon menestykseen koulutaitoja mittaavissa testeissä.

Hauskoina kuriositeetteina lehti kertoo myös suomalaisten pukeutumistyyleistä ja lempiajanviettotavoista. Muun muassa termi "fruittari" ja yhteisösivusto Irc-galleria mainitaan.

Wall Street Journal on USA:n toisiksi laajalevikkisin sanomalehti ja sitä myydään ympäri maailman. Levikki oli vuonna 2006 kaksi miljoonaa ja internet-tilaajia lehdellä oli miltei miljoona. Lehti on yksi yhdysvaltain arvostetuimpia ja se on voittanut Pulitzer-palkinnon peräti 33 kertaa.


Niku Hooli

Lainaus: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1495067
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 1868  To 27 Maa 2008, 20:16 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Suomen menestymistä koulujen kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa on kiitelty, mutta samaan aikaan ei voi unohtaa Jokelan koulusurmia eikä sen jälkeisiä koulu-uhkauksia, jotka kertovat koulumaailmasta toisenlaista karua kieltään.

Kirjassaan "Lapsi - viimeinen orjamme" Matti Bergström kuvaa tutkimiaan kouluoloja näin:

Lainaus:
"Huolestuttavin kokemus oli se, että oppilaat ja opettaja olivat luokassa toistensa vastustajia, aivan kuin he olisivat kuuluneet kahteen toisilleen vieraaseen leiriin, olleet eräänlaisia 'vihollisia'. Tämä oire osoitti ehkä parhaiten tilanteen, että lasten oli toteltava, vaikka he eivät halunneet, he olivat orjia. Siksi ymmärtää, että lapset näkevät myös koulurakennuksen 'vihollislinnakkeena', joka on hävitettävä myös aineellisessa mielessä. Sitähän tapahtuu osana lapsiorjien nyt aloittamaa kapinaa.
On mahdotonta kuitenkaan käsittää, miksi niin vihamielinen ilmapiiri olisi luokassa välttämätön. Miksi ilmapiirinä ei voisi olla yhteinen pyrkimys ongelmien ja tehtävien ratkaisuun? Opetuksessa selvästi näkyvä ja tuntuva asenne, että opettaja tietää ja oppilas ei, että opettaja jakaa tietoaan oppilaalle, jonka on otettava se vastaan, on varmasti väärä. -- Oppilailla on omat ongelmansa ja opettajilla (yhteiskunnalla) omansa. Kummallakaan ei pohjimmiltaan voida sanoa olevan etusijaa. Opettaja ja oppilas ovat samanarvoisia, ja jos näin on, ilmapiiri muuttuu täysin toiseksi: syntyy yhteiseloa ja yhteistä työskentelyä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Jollain tavalla sain vaikutelman, etteivät opettajat ihan täysin ymmärtäneet lapsia. Ehkä on niin, etteivät opettajat ole koskaan oppineet kunnolla tuntemaan tavallisia, vapaita, iloisia lapsia, so. sellaisia kuin he olivat ennen koulun valtaan joutumistaan. Opettajakoulutuksessa olisi opiskelijoille ehdottomasti annettava mahdollisuus harjoitella jossakin ulkopuolella lasten kanssa, ehkä 'vapaa-ajan' lasten kanssa. Silloin he eivät aliarvioisi oppilaita vaan antaisivat heille mahdollisuuden tuoda esiin omia arvojaan." (s. 104-106)

"Koulu pohjautuu sotilaskoulutuksesta tuttuun kurinpito-organisaatioon, ja nykyinen koulujärjestelmä on lisäksi perinyt luostarikouluista säännön: opettajaan on uskottava. Nykyisen koulumme tavaramerkkinä ovat siis totteleminen ja usko, mikä on väärin." (s. 107-108)

"Mutta tarvitseeko koulua poistaa?
Kyllä, tietokeskeinen arvoinvalidikoulu on poistettava ennen kuin suurempia vaurioita on päässyt syntymään. Ei ole kyse vain lasten viihtymättömyydestä vaan heidän aivojensa invalidisoitumisesta. Samoin kuin epäterveissä yrityksissä tarvitaan saneeraajia, jotka tekevät niistä jälleen kannattavia, tarvitaan asiantuntijoita korjaamaan koulut kokonaan uusiksi laitoksiksi, ihmisen monitahoisen olemassaolon syvään ymmärtämiseen perustuviksi 'arvokouluiksi'. Sehän koulun tarkoituksena alun perin olikin, esimerkiksi antiikin aikana. Tällainen koulu ei ole olemassa orjien kouluttamiseksi, kuten koulut tätä nykyä. Mutta se ei myöskään ole orjaisäntien koulu. Se on koulu omaa ja ennen kaikkea lastemme olemassaoloa varten, sen kaikkine mahdollisine muotoineen ja vivahteineen. -- Tähän suuntaan kulkeva kehitys ei kuitenkaan voi tapahtua nopeasti. Lapsia aliarvostavista ja epäeettisistä, ns. koulukokeiluista ei ole apua. Kehitys ei voi alkaa yksin lapsista, vaan sitä tulee tapahtua myös aikuisten aivoissa. Vain siten me pystymme muuttamaan arvojärjestelmämme niin, että orjuuden viimeiset rippeet voidaan poistaa. Vain siten me voimme muuttaa lakeja ja opetusministeriön ja opetushallituksen asetuksia." (s. 76-77)




------
Typo.


Viimeinen muokkaaja, Admin pvm La 13 Huh 2013, 1:04, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 2142  Ke 14 Tou 2008, 10:50 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Tyttären huono koulumenestys vei isän vankilaan

Julkaistu: 0:28

AP


Cincinnati. Yhdysvaltalaismies tuomittiin tiistaina puoleksi vuodeksi vankilaan – ainakin suoranaisesti – ilman omaa syytään. Mies sai 180 päivän tuomion, koska hänen 18-vuotias tyttärensä ei ole saanut lukion päästötodistusta vastaavaa todistusta koulunkäynnistään. Syytenimikkeenä oli alaikäisen tottelemattomuuteen tai rikollisuuteen yllyttäminen.

Vuosikausia koulusta lintsannut tytär sanoi maanantaina aikovansa käydä vaadituissa kokeissa tässä kuussa. Tyttären mielestä isää ei pitäisi syyttää hänen tekemisistään, koska tytär on asunut äitinsä luona. Äidin luona asuvat myös tytön poikaystävä ja heidän puolitoistavuotias tyttärensä.

Myöskään tyttären äidin mielestä isä ei kuulu vankilaan, koska tyttö on täysi-ikäinen. Tuomioistuimen mukaan tytär oli kuitenkin alaikäinen vielä, kun syyte nostettiin vuonna 2007.

Lainaus: Helsingin Sanomat

Kommentti: Jaa-a. Näköjään Yhdysvalloissakin sitten vääryys on olevinaan oikeutta. Lukekaa uutinen ja ihmetelkää.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 2214  Ke 28 Tou 2008, 10:12 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Opetushallitus toppuuttelee väitteitä pitkien lomien haitoista

Julkaistu: 26.5.2008 15:22
Päivitetty: 26.5.2008 22:14

Pauliina Grönholm
Antti Pilke
Helsingin Sanomat


Opetushallituksessa ei innostuta brittitutkimuksesta, jonka mukaan pitkä kesäloma voi olla haitaksi koululaisille.

Institute for Public Policy Research -tutkimuskeskus vertaili kesäkuussa julkaistavassa tutkimuksessaan Suomen ja Kanadan koulujärjestelmiä brittiläiseen järjestelmään. Tutkimuksen mukaan kesälomia tulisi lyhentää, mikä vähentäisi nuorisorikollisuutta ja parantaisi koulutustasoa.

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen sanoo, etteivät brittitutkimuksen tulokset kerro Suomen tilanteesta.

”Täytyy pitää mielessä se, että esimerkiksi Britanniaan verrattuna oppimistulokset ovat meillä kansainvälisten Pisa-tutkimusten perusteella huippuluokkaa näillä nykyisillä loma-ajoilla. Raportissa myös viitataan lähinnä yhdysvaltalaistutkimuksiin”, sanoo Lankinen.

”Suomessa ei ole erityistä tarvetta muuttaa loma-aikoja. Se keskustelu on meillä käyty, eikä lomien ajoitusta ole mitään akuuttia tarvetta arvioida tässä vaiheessa uudelleen”, Lankinen linjaa.

Suomessa on puitu viime vuosina koulujen kesälomien siirtämistä myöhemmäksi, mutta opetusministeriö pani uudistuksen jäihin viime vuonna.

Brittiraportin mukaan osa nuorista viettää liian paljon aikaa ilman valvontaa, mikä on vaaraksi erityisesti nuorille, joilla on rikkinäinen tausta.

Raportissa sanotaan, että nuorten tekemät rikokset ja ilkivalta lisääntyvät kesäisin. ”Pitkä kesäloma voi myös haitata oppimista etenkin nuorilla, joilla on alempi sosio-ekonominen tausta", tutkimuksessa todetaan.

Tutkijat kiinnittävät huomiota myös eripituisiin lukukausiin, jotka haittaavat heidän mukaansa opetuksen suunnittelemista.

Kahden pitkän lukukauden sijaan tutkija Sonia Sodhan mielestä lukuvuosi pitäisi pilkkoa viiteen kahdeksan viikon pituiseen jaksoon siten, että ennen joulua syksyllä olisi kaksi lukukautta ja keväällä kolme lukukautta. Lukukausien välissä olisi kahden viikon lomat sekä kesällä neljän viikon kesäloma.

Brittitutkimuksesta kertoi Telegraph-lehti.

Suomen koulujen kesälomat alkavat ensi viikon maanantaina. Uusi lukuvuosi alkaa hieman koulusta riippuen elokuun puolessa välissä.

Britanniassa koululaisten kesäloma kestää kuusi viikkoa. Pääsiäisenä brittilapset lomailevat kaksi viikkoa ja syksyllä yleensä viikon.

Lainaus: Helsingin Sanomat
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 2349  Su 09 Mar 2008, 13:04 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Suomen lippu liehuu USA:ssa tv-vaalimainoksessa - katso videolinkki!

15.07.2008 16:42


Siniristilippu liehuu komeasti ja ylimpänä lähipäivinä USA:n televisiokanavilla.

Suomen lippua avaava ja lipputankoon lippurivistön ylimmäksi nostava vaalea poika esiintyy kalliissa tv-kampanjassa. Sen takana on Strong American Schools -painostusryhmä.

Tv-mainos haluaa kiinnittää presidentinvaaleissa huomiota USA:n väitettyyn heikkoon peruskoulutukseen.

Mainoksen äänenä esiintyy näyttelijä Jamie Lee Curtis. Hän sanoo eri valtioiden lippujen noustessa salkoon, että "kaikkien näiden maiden koulut suoriutuvat paremmin kuin meidän koulumme".

Mainos näkyy viiden miljoonan dollarin edestä Ohiossa, Coloradossa, Iowassa, Missourissa, New Mexicossa, Virginiassa ja Wisconsinissa. Osavaltioita uskotaan presidentinvaalien ratkaisupaikoiksi.

One Nation Left Behind -kampanjan rahoittajiin kuuluu Bill ja Melinda Gatesin säätiö.Kampanja herätti heti suuttumustakin:

Huffington Post -nettijulkaisussa arvostellaan Pisa-tutkimuksen käyttämistä Amerikan koulujen vastaiseen kampanjaan ja ihmetellään, minkähän vuoksi 105000 eteläkorealaista pientä koululaista onkaan tuotu Amerikkaan oppimaan.

Suomi ja Etelä-Korea mainitaan mainoksessa maina, johiin työpaikkojen pelätään karkaavan USA:sta!


Juha-Pekka Tikka

Lainaus: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1557335
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 2371  Ti 13 Tam 2009, 10:16 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Tutkijat: Joka kolmannelta opettajalta puuttuu ammatin vaatimia ominaisuuksia

23.8.2008 17:59

Johanna Tikkanen
Helsingin Sanomat


Lähes joka kolmannelta suomalaisopettajalta puuttuu ominaisuuksia, joita ammatti vaatii, väittävät opettajien valintakokeita kehittävät Pekka Kosonen ja Pekka Räihä.

Tutkijoiden mielestä nykyopettajan työssä on tärkeää osata kohdata toinen ihminen, sietää erilaisuutta ja luoda suhteita muun muassa vanhempiin.

"Tämä asiantuntijuus pitäisi opettajalla olla. Muuten tulee ongelmia", Kosonen sanoo.

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimusryhmään kuuluvat Kosonen ja Räihä pohtivatkin sitä, mitä jos syy koulun järjestyshäiriöihin ei välttämättä olisikaan oppilaissa, kodeissa tai liian suurissa luokissa, vaan siinä, että moni opettaja on väärällä alalla. Väärälle alalla taas voi päätyä siksi, että koulutukseen valitaan väärin perustein.

Räihä toimii tutkijantyönsä lisäksi opettajankouluttajana, ja Kosonen puolestaan on psykologi. He työskentelevät opetusministeriön rahoittamassa projektissa, jonka on määrä kehittää opettajankoulutusta ja valintakokeita.

Miehet esittelivät tutkimustaan torstaina Psykologi 2008 -kongressissa Helsingissä.

Kosonen ja Räihä haluavatkin päivittää käsityksen hyvästä opettajasta.

"Yllättävän moni opettajaksi aikova ajattelee edelleen, että opettaja on auktoriteetti, jonka tärkein tehtävä on pitää porukka kurissa."

Monella opettajaksi aikovalla on tutkijoiden mielestä myös halu esiintyä. "Aika moni on pienestä asti nauttinut siitä, että saa käyttää valtaa tai saa olla esillä. He eivät kuitenkaan välttämättä osaa kuunnella. Turhautuminen syntyy siitä, kun pitää luopua esilläolosta ja kuunnella toista."

Vuonna 2003 Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksessa alettiin tosissaan harjoitella vuorovaikutusta.

Opiskelukavereiden erilaisuutta opeteltiin sietämään ryhmissä. Tarkoitus oli luoda ikään kuin luokkatilanne, jossa oppilaat ovat erilaisia.

Pian havaittiin, että kaikki näin koulutettavat opiskelijat eivät oppineet vaadittavia taitoja.

"Jos tuli pattitilanne, ongelmista vetäytyminen oli yleistä. Joku puolestaan poltti päreensä. Havaittiin, että kaikkien kyky toimia ongelmatilanteissa ei ole sellainen kuin opettajalla pitäisi olla, eivätkä kaikki olleet koulutettavissa", Räihä kertoo.

Koska valintakokeiden kehittäjät pitivät kykyä selvitä kiperistä tilanteista nykyopettajalle tärkeänä ominaisuutena, opettajien valintakriteereitä päätettiin Jyväskylässä muuttaa.

Motivaatio ei enää saanut merkitä yhtä paljon kuin ennen. "Joillakin on esimerkiksi kyky nähdä vika jatkuvasti toisessa. Ihmistä, joka ei pääse tällaisesta irti, ei pidä kouluttaa", Räihä sanoo.

Pekka Kosonen kuvailee tilannetta psykologin näkökulmasta: "Kyky vastaanottaa ympäristön viestejä on synnynnäinen, mutta se voi pilaantua esimerkiksi traumaattisten kokemusten takia. Pitäisi karsia ne, joilla tämä kyky on vaurioitunut ja joille on muodostunut liian vahvoja puolustusmekanismeja."

Lainaus: HS
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 2480  To 06 Tam 2011, 0:38 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Joka kymmenes 9-luokkalainen INHOAA KOULUA

Maanantai 19.1.2009 klo 10.56

Vaikka koululaiset suhtautuvat kouluihin entistä myönteisemmin, on koulua inhoavien määrä kasvanut.

Yhdeksäsluokkalaisista joka kymmenes ei pidä koulunkäynnistä lainkaan. Vuonna 1994 määrä oli neljä prosenttia pienempi. Vuodesta 2002 koulua inhoavien määrä on kuitenkin vähentynyt hieman.

Alemmilla luokilla koulusta pidetään enemmän, ja tytöt suhtautuvat koulunkäyntiin poikia myönteisemmin. Tiedot käyvät ilmi selvityksessä, joka on tehty WHO:n tutkimustuloksista.

Oppilaiden ja opettajien vuorovaikutus on parantunut huomattavasti. Koululaiset kokevat saavansa apua ja oikeudenmukaista kohtelua paljon entistä paremmin. Tutkimuksen mukaan parannettavaa löytyy vielä oppilaiden osallistumisessa sääntöjen tekemiseen ja opettajien kiinnostuksessa oppilaiden kuulumisiin.

Kodin ja koulun yhteistyö heikkenee

Vajaa puolet peruskoulujen ala- ja yläkouluista järjestää säännöllisesti oppilaan, huoltajien ja opettajan välisiä keskusteluja. Kodin ja koulun yhteistyö vähenee erityisesti yläkoulussa, jolloin yhteistyöntarve olisi erityisen suuri.

Tuoreen raportin mukaan valtaosa vanhemmista on valmiita auttamaan lapsiaan kouluongelmissa. Oppilaat kuitenkin arvioivat, etteivät vanhemmat tule kovin mielellään kouluun keskustelemaan opettajien kanssa.

Selvityksen teki Opetushallitus ja Jyväskylän Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.

IL-STT

Lainaus: IL
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 2557  To 13 Tam 2011, 0:03 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Koululaiset: Opettajia ei kiinnosta, mitä oppilaille kuuluu

17.8.2009 11:58

Marjukka Liiten
Helsingin Sanomat


Vain noin neljäsosa peruskoulun yläluokkalaisista on sitä mieltä, että heidän opettajansa ovat kiinnostuneita, mitä oppilaille kuuluu.

Vielä pienempi osuus eli alle viidesosa allekirjoittaa väittämän, jonka mukaan oppilaat ovat mukana päättämässä, mitä tunneilla tehdään.

Tulokset ovat tutkija Ilona Haapasalon valmisteilla olevasta väitöskirjasta, joka on osa laajempaa kouluviihtyvyysselvitystä.

Haapasalon aineisto koostuu yli 3 000 seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisen vastauksista WHO:n koululaistutkimukseen 2006.

Kansainvälisissä viihtyvyyskyselyissä suomalaiskoululaiset ovat useimmiten jääneet häntäpäähän, mutta Haapasalon mukaan se johtuu osin kulttuurista ja maksuttomasta koulutuksesta: kehuja ei ole tapana juuri jaella ja ilmaista oppia pidetään itsestäänselvyytenä, jota kuuluu kritisoida.

Valtaosalla suomalaiskoululaisistakin käsitykset koulusta ovat myönteisiä, mutta noin kolmanneksella esiintyy myös kielteisiä asenteita.

Suurin osa opettajista on ystävällisiä yli 70 prosentin mielestä ja melkein yhtä moni sanoo saavansa ylimääräistä apua tarvitessaan.

Koulutyön rasittavuudesta tulokset ovat hieman ristiriitaisia. Alle kolmanneksen mielestä koulutyö on vaikeaa, mutta liikaa sitä on noin puolen mielestä. Ja väsyttävää se on vielä useamman mukaan.

Melkein puolet menee kouluun mielellään ja vielä useampi tuntee kuuluvansa "tähän kouluun".

Väittämään "toivoisin, että minun ei tarvitsisi käydä koulua", yhtyi neljännes vastaajista, pojista hieman useampi kuin tytöistä.

Positiiviset koulukokemukset ovat yhteydessä myös koettuun menestymiseen.

"Kielteisistä kokemuksista syntyy liian usein kierre, joka vie syrjäytymiseen", huomauttaa professori Jouni Välijärvi, joka johtaa Koulutuksen tutkimuslaitosta Jyväskylän yliopistossa.

"Heikko osaaminen, uskon kadottaminen omaan kykyyn oppia ja vähäinen into jatko-opintoihin kasautuvat samoille oppilaille", Välijärvi kertoo.

Lainaus: HS
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 2643  Pe 14 Tam 2011, 17:22 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
22.04.2010 21:00

Huono opettaja tukahduttaa luontaiset lahjat

Hyvä opetus saa lapsen kyvyt kukkimaan, kehno opetus taas liiskaa lahjat, raportoi tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Tutkijat ovat pitkään väitelleet siitä, nojaako lukutaito enemmän geeneihin kuin opetukseen. Floridan yliopiston tutkijat päättivät ottaa asiasta selvää tutkimuksella, johon osallistui lähes 800 identtistä ja epäidenttistä kaksosparia.

Tulokset osoittivat, että geenit selittivät lukukokeiden tuloksia enemmän sellaisissa luokissa, jotka saivat nauttia hyvästä opetuksesta.
Sen sijaan huonompitasoisten opettajien oppilaiden tuloksissa perimän osuus ei erottunut ollenkaan.

Tutkijoiden tulkinnan mukaan geenit ja ympäristö näyttävät vaikuttavan toisiinsa siten, että opetus joko mahdollistaa lapsen kehityksen luontaisen kapasiteettinsa mukaisesti tai tukahduttaa sen.

Lainaus: Tiede
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 2809  To 20 Tam 2011, 16:38 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Suomen menestymistä koulujen kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa on kiitelty, mutta samaan aikaan ei voi unohtaa Jokelan koulusurmia eikä sen jälkeisiä koulu-uhkauksia, jotka kertovat koulumaailmasta toisenlaista karua kieltään.
Myös Kauhajoella tapahtui 23.9.2008 koulusurma, jossa kuoli 11 ihmistä tekijä mukaan lukien.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 3748  Pe 06 Tou 2011, 14:05 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
HBL: Koulupäivän myöhäistäminen hyödyllistä teineille

Sunnuntai 1.5.2011 klo 10.44

Koulupäivän siirtäminen myöhemmäksi saattaisi vähentää nuorten ongelmia koulussa, kirjoittaa Hufvudstadsbladet.

Aamukahdeksalta alkava koulupäivä voi olla teinille aivan liian raskas. Nuoret jaksaisivat koulussa paremmin, jos koulupäivä alkaisi vasta kello kymmenen. Näin väittää Suomen Akatemian järjestämässä seminaarissa puhunut Michiganin yliopiston professori Jacqelynne Eccles.

Ecclesin mukaan Yhdysvalloissa on saatu hyviä kokemuksia koulupäivän myöhäistämisestä.

- Oppilaat ovat jaksaneet paremmin, ja liikenneonnettomuudet sekä kiusaaminen ovat vähentyneet, sanoo Eccles. Hänen mukaansa suuri osa nuorten häiriökäyttäytymisestä koulussa selittyy sillä, että he ovat väsyneitä.

Kasvavat nuoret tarvitsevat paljon unta. Kehossa tapahtuvat hormonaaliset muutokset tekevät joistain teineistä iltavirkkuja ja aamu-unisia. Tämän vuoksi jotkut tutkijat ovatkin ehdottaneet, että väsyneempien teinien pitäisi voida aloitta koulupäivänsä vasta kymmeneltä. Virkeämmät alaluokkalaiset sen sijaan voivat tutkijoiden mukaan tulla kouluun kahdeksaksi.

Hufvudstadsbladetin haastattelemat suomalaisopettajat ja koulujen työntekijät eivät aivan suoralta kädeltä amerikkalaisväitteitä sulata. Koulupsykologi Wilhelm Helsingiuksen mukaan koulupäivän siirtäminen myöhemmäksi voi olla jopa haitata nuoria myöhemmässä elämässä.

- Valmistaisimme heitä silloin huonosti työelämään ja opintoihin. He haluavat kokeilla rajojaan, ja jos annamme periksi, on heillä vaikeampaa myöhemmin, sanoo Helsingius lehdessä.

Hänen mukaansa vanhemmat ovat vastuussa nuorten jaksamisesta ja siitä että he menevät ajoissa nukkumaan.

IL

Lainaus: Iltalehti
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 3749  Pe 06 Tou 2011, 14:11 (GMT+3)  Aihe: Ks. edellinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Hufvudstadsbladetin haastattelemat suomalaisopettajat ja koulujen työntekijät eivät aivan suoralta kädeltä amerikkalaisväitteitä sulata. Koulupsykologi Wilhelm Helsingiuksen mukaan koulupäivän siirtäminen myöhemmäksi voi olla jopa haitata nuoria myöhemmässä elämässä.

- Valmistaisimme heitä silloin huonosti työelämään ja opintoihin. He haluavat kokeilla rajojaan, ja jos annamme periksi, on heillä vaikeampaa myöhemmin, sanoo Helsingius lehdessä.

Hänen mukaansa vanhemmat ovat vastuussa nuorten jaksamisesta ja siitä että he menevät ajoissa nukkumaan.

Lainaus: Iltalehti

Kommentti: Just joo, mitäpä täällä takapajulassa hyväksyttäisiin, muuta kuin henkinen väkivalta ja kiusaaminen, jotka rehottavat kouluissa. - Kärsi, kärsi vaan, sitä kirkkaamman kruunun sä saat... Maailma pyörii aikuisten ehdoilla, ei lasten ehdoilla ollenkaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 3841  Ma 16 Tou 2011, 14:25 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Koti maalla

ANNA SAARIKOSKI-TÄHTELÄ

Annetaan lasten nukkua

"Yhteiskuntaa pitäisi pyörittää aamutorkkujien rytmin mukaan, ei niiden, joiden mielestä kuudelta pitää jo olla täydessä työn touhussa."

Tuomas aloitti tänä syksynä yläkoulun Viinijärvellä. Reilun kahdenkymmenen kilometrin matka sujuu linja-autolla. Koulua on päivittäin kahdeksasta kahteen, matkoineen seitsemästä puoli kolmeen. Ihan täysi työpäivä 13-vuotiaalla siis.

Syyskuun lopulla pidettiin seiskaluokan vanhemmille ensimmäinen vanhempainilta. Opettajat, rehtori etunenässä, olivat kovin ylpeitä oppilaille tehdyn kyselyn tuloksista. Tämä vuosikerta on poikkeuksellisen tyytyväistä porukkaa. Kaikki viihtyvät, ketään ei kiusata ja opettajat ovat kivoja. Ainoat negatiiviset palautteet koskivat koulun alkamista liian aikaisin ja päivien liiallista pituutta. Opettajien ja monien vanhempienkin keskuudessa paperista luettu kommentti aiheutti naurunremahduksen.

Minä olen aina ollut aamu-uninen. Yläasteella koulu alkoi yhdeksältä. Kun koulumatka oli vain pari kilometriä, riitti, kun heräsi puoli kahdeksalta. Silti muistan vieläkin, miten tuskallista herääminen oli. Ilman äitiä en olisi herännytkään, herätyskello sai rauhassa rillutella umpiunessa nukkuvan korvan juuressa. Illalla en millään saanut unta niin aikaisin kuin olisi pitänyt.

Olen aina ihmetellyt, miksei ihmisten anneta nukkua aamuisin. Harva työ on nykyaikana riippuvainen luonnonvalosta, joten valon määrä tuskin on peruste aikaisille herätyksille. Nykyään tiedetään jo, että kyse ei läheskään aina ole ajoissa nukkumaan menosta.

Aamu-unisuudelle on määritetty tautinimikekin; viivästynyt unijakso eli sisäisen kellon häiriö. Kun niin sanotun terveen ihmisen uniaika asettuu iltayhdentoista ja aamuseitsemän välille, häiriöstä kärsivän jakso saattaa olla aamukolmen ja yhdentoista välillä. Uni on muutoin täysin normaalia, se vain on ristiriidassa yhteiskunnan määrittelemän oikean rytmin kanssa. Häiriöstä kärsivän on hyvin vaikea siirtää sisäistä kelloaan. Se pitäisi pystyä tekemään pikkuhiljaa. Prosessi on pitkä eivätkä kaikki pysty hommaan ollenkaan. Hieman tilannetta helpottaa iän myötä vähentyvä unentarve.

Tyypillisesti tällainen sairaus puhkeaa murrosiässä. Seurauksena väkisin heräämisestä on jatkuva univaje. Siitä taas tunnetusti voi seurata oppimisvaikeuksia, masennusta ja jopa aineenvaihdunnan häiriöitä. Yhteiskuntaa pitäisi pyörittää aamutorkkujien rytmin mukaan, ei niiden, joiden mielestä kuudelta pitää jo olla täydessä työn touhussa. Saisivathan he silti herätä ja mennä maata ihan oman rytminsä mukaan.

Vanhempainillassa meitä valistettiin, että unta murrosikäisen pitäisi saada yhdeksästä kymmeneen tuntia yössä. Eli pää tyynyyn viimeistään yhdeksältä illalla.

Mutta entä kun ei vielä nukuta? Aamulla joutuu heräämään kesken unien, aamupäivä menee puoliunessa, iltapäivällä haukotuttaa, mutta kuuden jälkeen illalla on pirteä kuin peipponen. Pitäisikö avuksi ottaa lääkkeet, jotta saisi tarpeeksi unta ennen kuin on pakko herätä? Näinhän monet tekevät. Unilääkkeet ovat yksi maailman käytetyimmistä lääkeryhmistä ja Suomessa niitä syödään vielä enemmän kuin muualla Euroopassa.

Liian vähästä unesta syytetään usein kännyköitä, nettiä ja televisiota. Mutta kun se uni ei tule, jotainhan ihmisen pitää puuhastella. Näin lääkäritkin neuvovat: ei sänkyyn ennen kuin oikeasti nukuttaa. Minä kulutin nuorena iltayön tunnit lukemalla. Oliko silloin syynä vähiin yöuniin kenties lukutaito, vai liian hyvät kirjat? Jos äiti käski sammuttamaan valot, luettiin taskulampun varassa salaa peiton alla.

Amerikkalaisessa koulussa tehtiin kokeilu, jossa koulun alkamista siirrettiin puoli tuntia myöhemmäksi. Kokeilun aikana lapset olivat huomattavasti pirteämpiä, häirintä tunneilla väheni ja oppimistulokset paranivat. Lapset eivät myöskään ulosmitanneet myöhäisempää heräämistä lisävalvomisella, toisin kuin usein kuulee väitettävän.

Tuomas on parina kouluaamuna saanut nukkua puoli tuntia normaalia pidempään. Hän on itse hämmästellyt mokoman puolituntisen vaikutusta. Herääminen on paljon helpompaa, eikä koulussa ole läheskään niin väsyttävää.

Olen samaa mieltä sen kyselyyn vastanneen seiskaluokkalaisen kanssa. Viinijärven koulu tuntuu oikein mukavalta. Mutta koska suurin osa oppilaista tulee bussilla tai taksilla opinahjoon, opetuksen pitäisi alkaa myöhemmin. On kohtuutonta ja perusteetonta pakottaa lapset heräämään kuudelta joka aamu.

Asia ei minusta ole lainkaan huvittava. Pahimmillaan ihmisen jatkuva taistelu unirytmiään vastaan voi johtaa vakaviin, läpi elämän kestäviin ongelmiin.

Lainaus: Kodin Pellervo 10/2010

Kommentti: Törmäsin tällaiseen mielenkiintoiseen lehtijuttuun, joka oli skannattava talteen. Samaa mieltä kirjoittajan kanssa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 3844  Ti 17 Tou 2011, 17:24 (GMT+3)  Aihe: Murrosikäisen aivot erilaiset kuin aikuisten Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Teini-ikäisten aamuväsymys johtuu aivojen luonnollisista rytmeistä

17.5.2011 16:04

Helsingin Sanomat

Teini-ikäisen aivojen myllerrys jatkuu aikuisuuden alkuun. Aivot karsivat murrosikäiseltä tarpeettomia hermosolujen kytköksiä. Samalla tärkeät kytkökset korostuvat.

Ilmiötä voi mitata aivosähkökäyrästä. On luultu, että karsinta on vilkkaimmillaan alle 17-vuotiailla nuorilla.

Unitutkijat Brownin yliopistossa Yhdysvalloissa mittasivat viiden pojan ja yhdeksän tytön aivosähkökäyriä unikokeissa. Teinit oli tutkittu jo 15–16-vuotiaana, ja koe toistettiin heille 17–19-vuotiaana.

Tutkittavien nuorten aaltojen taajuus väheni samaa tahtia vielä ennen 20-vuotispäivää kuin varhaisessa murrosiässä, kertoo psykiatrian professori Mary Carskadon Brownin yliopistosta. Tulos oli yllätys ja kertoo siitä, että täysi-ikäisenkään aivot eivät ole vielä ihan "valmiit".

Viime vuosina aivotutkimuksessa on lanseerattu käsite "teiniaivot". Murrosikäisen aivot ovat oikeasti erilaiset kuin aikuisilla, ja se pitäisi huomioida kouluissakin. Teinien aivojen vireystila esimerkiksi on aamutuimaan huonohko. Aamukahdeksalta pulpettiin raahautuva teini on olotilaansa syytön.

Väsymys ei johdu valvomisesta tai hillumisesta vaan aivojen luonnollisista rytmeistä.

Aivokäyristä kertoi tieteen verkkolehti Sleep.

Lainaus: HS
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 4371  To 14 Hei 2011, 12:55 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Dosentti:
Koulujärjestelmä on suunniteltu tytöille


Lainaus:
Rimpelän mukaan poikia pitäisi ymmärtää paremmin, ja toimia sen mukaan.

- Esimerkki järjettömyydestä on se, että Suomessa koulua joutuu vaihtamaan 12 - 13 ikävuoden vaiheilla. Siinä isässä pojat ovat keskellä murrosikää. Pojille murrosikä on vaikeampi kuin tytöille, Rimpelä perustelee näkemystään.

Samaa mieltä, mutta kyllä tytötkin kärsivät vanhanaikaisessa ja kalkkeutuneessa järjestelmässä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 4423  Ma 18 Hei 2011, 13:51 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Keskisuomalainen: Opetusministeri haluaa pidempiä koulupäiviä

Lainaus:
Gustafssonin mukaan koulupäiviä olisi varaa pidentää erityisesti peruskoulun ensimmäisillä luokilla.

– Opetustuntimäärän lisääminen on minusta välttämätöntä. Suomi on tässä vertailussa paljon alle keskiarvon, Gustafsson sanoo lehdelle.

Typerä idea, emme tee tuollaisilla opetusministereillä mitään.

Miten helposti aikuisista kasvaa narsisteja, jotka ovat kyllä nauttineet aikanaan omasta lapsuudestaan, mutta ovat riistämässä sitä muilta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 4819  Pe 19 Elo 2011, 14:45 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tiede-lehti: Koulukirjat jopa sata vuotta aikaansa jäljessä

Lainaus:
Tiede-lehden tuorein numero pureutuu koulukirjojen ajantasaisuuteen. Lehden mukaan lukion fysiikan kirjat ovat jääneet sata vuotta jälkeen ajastaan ja biologian kirjoista puuttuu punainen lanka.

Sata vuotta on lyhyt aika - ja mitä totuuksia siellä koulussa oikein opetetaan? Kaikki on suhteellista.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 4856  Ma 22 Elo 2011, 12:05 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

TS: ”Merkittävä ero” Suomen kouluissa

Lainaus:
Suomessa tyttöjen ja poikien väliset erot koulumenestyksessä ja koulussa viihtymisessä ovat suurempia kuin useimmissa muissa maissa, kirjoittaa Turun Sanomat.

Ilmiö näkyy jo erityisopetuksessa, missä oli viime syksynä 11,5 prosenttia peruskoulua käyvistä pojista ja 5,5 prosenttia tytöistä. Erityisopetukseen oli tuolloin päätynyt tunne-elämän häiriön tai sopeutumisvaikeuksien vuoksi noin 5 000 poikaa ja noin 900 tyttöä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 4900  Ti 23 Elo 2011, 15:51 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Suomalaista koulujärjestelmää ylistetään taas

Lainaus:
Yhdysvaltain valtion rahoittaman koulutus- ja tutkimuslaitoksen verkkolehdessä kehutaan vuolaasti suomalaista peruskoulutusta.

Artikkelissa kerrotaan Suomessa asuvasta kosovolaispojasta, jolla oli oppimisvaikeuksia koulussa.

Suomalaiskoulun rehtori päätti jättää pojan luokalle, ja sen jälkeen hänen opiskeluunsa alettiin erityisesti panostaa.

Tuohan on hieno juttu - muttei niin paljon hyvää, ettei jotain huonoakin. Paljon olisi vielä kehitettävää.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 4955  Ma 29 Elo 2011, 23:50 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

”Häkellyttävä” tieto Helsingin kouluista

Lainaus:
Kaikissa Helsingin kouluissa ei ole palovaroittimia tai muuta automaattista varoitusjärjestelmää. Osassa kouluista tulipalon havaitseminen riippuu siis ainoastaan ihmisen havainnosta.

Helsingin opetusviraston työsuojelupäällikkö Timo Ilmarinen vahvistaa asian Uudelle Suomelle. Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila on täysin yllättynyt tiedosta.

- Todella yllättävä tieto. Suorastaan häkellyttävää, Kurttila hämmästelee kuullessaan asiasta.

Lainaus:
Vanhempien edustajat vaativat nyt opetusviranomaisilta selvitystä asiasta. Helsinkiläisten vanhempainyhdistys Helvary odottaa selvitystä Opetusvirastolta, kertoo puheenjohtaja Tuija Tikkanen Uudelle Suomelle.

- Haluaisimme selvityksen siitä, voidaanko turvallisuus taata esimerkiksi yökouluissa, iltapäiväkerhoissa ja muussa koulujen iltakäytössä, hän sanoo.

Vanhempainliiton Kurttila puolestaan toivoo, että Opetushallitus selvittää, onko tilanne samanlainen muuallakin Suomessa.

- Tämä on todellinen laiminlyönti, jos tällaisessa säästetään. Kyse on opettajien työpaikasta ja paikasta, jossa lapset viettävät arkeaan. Näitä tiloja ei saa aliarvioida. Todella surullista, Kurttila sanoo.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 4962  Ti 30 Elo 2011, 21:20 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Poika kuoli sairauskohtaukseen liikuntatunnin jälkeen Mäntässä

Lainaus:
Koskelan yläkoulun seitsemännen luokan oppilas sai sairauskohtauksen liikuntatunnin jälkeen Mäntässä 19. elokuuta. Vuonna 1998 syntynyt poika menehtyi myöhemmin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Rehtori Juhani Pollarin mukaan poika sai välittömästi ensiapua sekä koulun terveydenhoitajalta että ambulanssin henkilökunnalta.

Ei kai poika joutunut vetämään itseään sairaana liikuntatunnilla piippuun. Tosi surullinen tapaus.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 4985  To 01 Syy 2011, 10:13 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tytöt piilottavat lahjakkuutensa

Lainaus:
– Tytöt valitsevat mieluummin suositun ja miellyttäjän roolin.
Tutkimusten mukaan kolmasosa matemaattisesti lahjakkaista oppilaista on kiusattuja, sanoo Tirri.

Lahjakkaille lapsille olisi sosiaalisesti tärkeää opiskella samankaltaisten oppilaiden kanssa, jotta he saisivat olla oma itsensä.

Lainaus:
Tirrin mukaan Suomessa kavahdetaan sanaa lahjakas. Mieluummin puhutaan nopeista oppijoista tai edistyneemmistä oppilaista.

– Lahjakkaille tulee taata samanarvoiset mahdollisuudet oppimiseen. Suomi tarvitsee myös huippuosaamista, muistuttaa Tirri.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 5057  Ke 14 Syy 2011, 23:44 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tapaturma liikuntatunnilla:
Pikkutyttö kuoli kaverin luistimesta


Lainaus:
Turma tapahtui keskiviikkona kymmenen jälkeen aamupäivällä, kun Karin koulun 4. luokan oppilaat olivat luistelemassa Äijänsuon harjoitusjäähallissa.

Tytön menehtymiseen johtanut tapahtumasarja alkoi, kun tytön luokkakaveri kaatui jäälle. Hänen pyrkiessä pystyyn takaapäin luistellut tyttö kompastui jäälle kaatuneen oppilaan luistimeen. Onnettomuudessa kaunoluistimen terä osui tytön kaulaan solisluun alapuolelle.

Uhrille annettiin paikan päällä ensiapua ja hänet kiidätettiin Medi-helillä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Tyttö menehtyi sairaalassa vammoihinsa kello 12.00.

Jossain on sydän särkynyt. Rakas lapsonen ei tullut enää kotiin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 5065  To 15 Syy 2011, 8:20 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Uutisessa sanottiin, että ambulanssi oli varsin nopeasti paikalla, muttei ollut tarpeeksi nopeasti.

Ks. IL
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 5504  To 20 Lok 2011, 17:42 (GMT+3)  Aihe: Voiko paremmin enää laukoa? Vastaa lainaamalla viestiä

Professori: Koulussa luetaan täysin tarpeettomia asioita

Lainaus:
Ulkoa opettelussa ei ole professori Anto Leikolan mielestä järkeä.

Leikolan mielestä hyvät kouluarvosanat eivät kerro suoraan älykkyydestä, vaan pikemminkin motivaatiosta opiskella.

- Fiksut koululaiset huomaavat, että monet opetettavat asiat ovat turhia. Heillä ei silloin riitä intoa opiskella, ja he saavat huonoja numeroita älykkyydestä huolimatta.

Leikola ei halua nimetä yhtään yksittäistä tarpeetonta ainetta koulussa. Hänen mielestään useimmissa aineissa on tarpeettomia osia.

- Kaikenlainen ulkoa opettelu on mielestäni turhaa. Enää koulussa ei onneksi opetella kasvien latinankielisiä nimiä tai eläinten hammaskalustoja ulkoa, kuten minun opiskeluaikoinani.

- Ulkoa opettelusta tulisi suunnata kohti suuria linjoja. Vuosilukujen päähän painamisen sijaan on tärkeä oppia ymmärtämään esimerkiksi, miten Eurooppa on syntynyt ja miten Suomi on kehittynyt osana sitä.

Kun ymmärtää kokonaisuudet ja oppii hakemaa tietoa, voi pikkutarkat yksityiskohdat tarkastaa nykyään vaikka internetistä, professori sanoo.

Lainaus:
Leikola toivoo kouluihin nykyistä enemmän valinnaisuutta.

- Tottakai peruskoulussa tulee olla tietty opetussuunnitelma kaikille. Viimeistään lukiossa tulisi kuitenkin olla tarjolla vielä nykyistäkin laajemmin valinnaisia aineita. Ihminen oppii parhaiten sitä, mistä on itse kiinnostunut.

Yksi oppiaine on Leikolan mielestä kouluissa erittäin hyödyllinen.

- Kielitaitoa tarvitaan aina! Saksa ja ranska ovat jäämässä harvinaisiksi kieliksi kouluissa. Tosiasia on kuitenkin se, ettei pelkällä englannin pärjää joka puolella maailmaa.

- Muihin maihin verrattuna Suomessa on tasokas koulutusjärjestelmä. Tuntemani opettajat ovat pääsääntöisesti fiksua väkeä, ja he tekevät työtään sydämellä. Koulutaitoja mittaavista PISA-tutkimusten tuloksista ei pitäisi sokaistua, vaan jatkaa hyvän opetusjärjestelmän kehittämistä yhä paremmaksi, professori sanoo.

Leikola totuudentorvena. Papukaijakoulutus olisi syytä jo lopettaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 5575  Ma 24 Lok 2011, 16:05 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tunnettu yhdysvaltalaistutkija ylistää suomalaiskouluja

Lainaus:
Suomalaista julkisen palvelun koulujärjestelmää Ravitch kiittää siitä, että lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyvään koulutukseen asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Hän mainitsee myös Suomen alhaisen, neljän prosentin lapsiköyhyyden; Yhdysvalloissa köyhyysrajan alapuolella elää 22 prosenttia lapsista.

Suomalaiskoulut tuovat Ravitchille mieleen parhaat yksityiskoulut Yhdysvalloissa. "Niissä on paljon taideaineita, leikkimistä ja pelaamista", hän kirjoittaa. Ravitch kehuu myös koulutilojen arkkitehtuuria ja valoisuutta sekä pieniä luokkakokoja.

Missä näitä kouluja on? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 5722  Pe 11 Mar 2011, 17:48 (GMT+3)  Aihe: Tärykalvo vaarassa, korvasta ei saa vetää! Vastaa lainaamalla viestiä



Lainaus:
Koulurauhan säilyttäminen vaikeaa

NYKYPÄIVÄN lainsäädäntö tekee opettajista hampaattomia koulurauhan säilyttämisen suhteen. Nykyisin ei voi seisottaa häiriköivää oppilasta luokan nurkassa eikä esimerkiksi tukistaa. Nykypäivänä ei voi tehdä oikeastaan mitään. Eivät oppilaat jälki-istunnollakaan rauhoitu yhtään. Toista oli 1970-luvulla. Häiriköivää oppilasta niskavilloista hieman kiinni, ja eipä oppilas enää kuluvan lukuvuoden aikana häirinnyt opetusta kertaakaan. Kyseisestä toimenpiteestä ei jää mitään fyysisiä vammoja, mutta se tuntuu niin, että oppilas taatusti muistaa.

Loppujen lopuksi kaikki lähtee kuitenkin kasvatuksesta. Nykypäivän vanhemmat ovat yksinkertaisesti liian laiskoja opastamaan, neuvomaan ja viettämään aikaa lapsiensa kanssa. Ostetaan vain pleikkareita ja tietokoneita ja ajatellaan, että lapsihan kasvaa ihan itsestään niiden parissa.

Eipä ole omaa lasta ikinä tarvinnut kurittaa henkisesti eikä fyysisestikään, kun on vaan jaksanut antaa hänelle aikaa ja opastaa hänelle elämän perusasioita, kuten mikä on oikein ja mikä väärin. Lapseni on nykyisin 14-vuotias ja osaa käyttäytyä niin koulussa kuin muuallakin.


VAIKEAAHAN SE ON

- Iltalehden paperiversiossa 10.11.2011

Ks. Tärykalvo vaarassa

Ja paremmaksi vakuudeksi vielä omalla palvelimella, jos lähtee tuolta kävelemään: Tärykalvo vaarassa

Luin eilen Iltalehdestä tuon pöyristyttävän jutun, joka oli pakko skannata ja laittaa talteen. Siinä todennäköisesti joku opettaja haikuilee menneeseen ja toivoisi pääsevänsä kurittamaan toisten lapsia, oma on jo saatu ruotuun. Mutta kukapa tietää, vaikka lapsi ajattelisi eräänä päivänä näin omasta vanhemmastaan: Inhoan äitiäni

Juttu oli City-lehdessä 22/2011 ja vähemmän mairitteleva.

Vai oli 1970-luku muka niin ihana? Meikä muistaa nuo ajat vähän toisin. Kansakoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla inhottava miesopettaja veti tukasta niin, että sattui. Arkana lapsena istuin pulpetissa hiljaa ja pelokkaana ja siihen tuli kiskomaan. En varmaan osannut jotain ja opettaja ajatteli "avittaa" vähän tukasta repimällä. - Ja keskikoulussa tukasta repimisen syynä oli kai se, kun konekirjoitustunnilla tuli vilaistua vähän näppäimiin. Raukkamainen miesopettaja ajatteli vissiin vähän "kannustaa" vapaaehtoisen aineen opiskelussa.

Koulu olisi ihan toivoton paikka, jos kaikki opettajat olisivat yhtä tyhmiä. Iltalehti on laittanut juttuun vielä mahdollisimman edesvastuuttoman kuvan. Korvasta ei saa vetää, tärykalvo voi haljeta!



------
Linkitetty viestiin kuva palvelimelta.


Viimeinen muokkaaja, Admin pvm Su 14 Huh 2013, 0:17, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 5915  La 03 Jou 2011, 19:47 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Liian lyhyt tukka – poika ei saanut mennä kouluun

Lainaus:
Yksitoistavuotias lontoolainen Kai Frizzle joutui koulussa eristyksiin hiustyylinsä vuoksi.

Frizzlen hiukset eivät kuitenkaan olleet mitenkään erityisen huomiota herättävät, ne vain olivat 3 millimetriä liian lyhyet.

West London Free Schoolia käyvän Frizzlen äiti Tania Scott on koulun päätöksestä raivoissaan.

- Kain hiustyyli on sama kuin Barack Obamalla tai Lewis Hamiltonilla ja hänellä on ollut se viisivuotiaasta asti, Scott kertoo Evening Standardille.

Scott harkitseekin nyt ottavansa poikansa pois koulusta.

Itseään tiukan kurin kouluna mainostavan West London Free Schoolin rehtori Thomas Packer kertoo, että vaikka tällaisista asioista huomauttaminen voi tuntua pikkuasialta, niin poikkeuksien hyväksyminen ei olisi hyväksi.

- Se aiheuttaisi vain kiusaamista ja epävarmuutta.

Koulun säännöissä sanotaan, että poikien hiukset saavat olla lyhimmillään leikattu 2-mallin mukaan. Frizzlen hiukset ovat päältä säännönmukaiset, mutta sivulta ne on leikattu mallin 1 mukaan, joka on 3 mm liian lyhyt.

- Kai pelaa rugbyä ja on oppilaskunnan varapuheenjohtaja, joten kyse ei ole siitä, että hän olisi kapinallinen tai huono esimerkki, pojan äiti puhisee.

Saivartelijat vauhdissa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 5918  La 03 Jou 2011, 20:03 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Koulussa ei opi kirjoittamaan

Lainaus:
Pienipalkkaiset toimittajat saavat olla kiitollisia Suomen koululaitokselle ja yliopistoille, että ne voi läpäistä oppimatta kirjoittamaan. Kirjoitustaitoisille on ainakin tarjolla tarpeeksi kirjoitustöitä.

Totta toinen puoli, mutta kun itsekin pitäisi vaivautua. Eihän kannettu vesi edes pysy kaivossa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 12789  Ma 29 Tou 2017, 15:51 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Gaudeamus igiturin muminaa ja parempaa paskaa

Jälleen kerran on se aika vuodesta, kun kunkin työ palkitaan. Opiskelijoiden. Ja oikeassa arvojärjestyksessä.

Muistan poikani valmistujaiset muutama vuosi sitten. Hän oli saanut mahdollisuuden lukion suorittamiseen osana kaksoistutkintoa, mutta se oli ollut liian stressaavaa ja hän luopui siitä niin kuin kaikki kaverinsa, suorittaen vain tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon, jossa siinäkin riitti työtä.

Valmistujaispäivän koittaessa hänen isänsä ajeli paikalle farkuissaan ja lenkkareissaan ilman kukkia, korttia tai muutakaan lahjaa. Annoin hänelle toisen kukkapuskistani ja toisen korteistani arvattuani homman nimen jo etukäteen.

Opinahjossa näytti olevan pelkkänä läpihuutojuttuna muiden kuin ylioppilaiden valmistujaisjuhlat, jonka yhteydessä alkoi säälittävä Gaudeamus igiturin, vanhan juomalaulun mumina, jonka yliopistoyhteisö on pöllinyt omaksi tunnussävelmäkseen.

Muminasta ei saanut mitään tolkkua, tuskinpa kukaan laulajista osasi latinaa, saati ymmärsi sanomaa. Tärkeintä oli kuitenkin ilmaista, että täällä tuotetaan parempaa, aivan ylivertaista paskaa muihin verrattuna.

Oman ylioppilaslakkini vein jo nuorena Pelastusarmeijan kirpputorille, jossa vanha nainen otti sen vastaan epäuskoinen ilme kasvoillaan. Ihan turhaan isoäiti oli ostanut lakkiin ison kultaisen lyyran halutessani päästä eroon siitäkin, joka onnistui kanikonttorissa.

Päivääkään en ole katunut luopumista lakista, jota en ole ikinä tarvinnut, mutta muistan, kuinka isä itki katkerasti sitä, että sota oli pilannut hänen oman koulunkäyntinsä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 12790  Ma 29 Tou 2017, 22:48 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 29.5.2017 klo 15.51 kirjoitti:
Gaudeamus igiturin muminaa ja parempaa paskaa

Jälleen kerran on se aika vuodesta, kun kunkin työ palkitaan. Opiskelijoiden. Ja oikeassa arvojärjestyksessä.

Muistan poikani valmistujaiset muutama vuosi sitten. Hän oli saanut mahdollisuuden lukion suorittamiseen osana kaksoistutkintoa, mutta se oli ollut liian stressaavaa ja hän luopui siitä niin kuin kaikki kaverinsa, suorittaen vain tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon, jossa siinäkin riitti työtä.

Valmistujaispäivän koittaessa hänen isänsä ajeli paikalle farkuissaan ja lenkkareissaan ilman kukkia, korttia tai muutakaan lahjaa. Annoin hänelle toisen kukkapuskistani ja toisen korteistani arvattuani homman nimen jo etukäteen.

Opinahjossa näytti olevan pelkkänä läpihuutojuttuna muiden kuin ylioppilaiden valmistujaisjuhlat, jonka yhteydessä alkoi säälittävä Gaudeamus igiturin, vanhan juomalaulun mumina, jonka yliopistoyhteisö on pöllinyt omaksi tunnussävelmäkseen.

Muminasta ei saanut mitään tolkkua, tuskinpa kukaan laulajista osasi latinaa, saati ymmärsi sanomaa. Tärkeintä oli kuitenkin ilmaista, että täällä tuotetaan parempaa, aivan ylivertaista paskaa muihin verrattuna.

Oman ylioppilaslakkini vein jo nuorena Pelastusarmeijan kirpputorille, jossa vanha nainen otti sen vastaan epäuskoinen ilme kasvoillaan. Ihan turhaan isoäiti oli ostanut lakkiin ison kultaisen lyyran halutessani päästä eroon siitäkin, joka onnistui kanikonttorissa.

Päivääkään en ole katunut luopumista lakista, jota en ole ikinä tarvinnut, mutta muistan, kuinka isä itki katkerasti sitä, että sota oli pilannut hänen oman koulunkäyntinsä.


Kirjoitettuani edellisen olin rustannut puoli liuskaa aamusivuja ja jättänyt oikolukematta eilisen aamusivuliuskan, jonka olin raapustanut viime yönä aivan nukahtamispisteessä loppuun, joka on ihan hirveän tuskaisaa. Samaan aikaan, kun verenkiertoni on osoittanut elpymisen merkkejä, simahdan yöllä niin, että on pakko päästä mitä pikimmin nukkumaan. Pidän kuitenkin kiinni periaatteistani ja kirjoittamisestani. Jos en kirjoittaisi koko ajan, en voisi kirjoittaa koko ajan. Jos haluaa kirjoittaa koko ajan, on kirjoitettava koko ajan tai taito hiipuu, ruostuu ja kangistuu.

Ihan sama, mistä saa mihinkin kipinän, mutta ilman jatkuvaa panosta mikään ei kukoista. Lahjoja ja taipumusta voi kyllä olla, mutta kaikki vaatii työtä. Koulussa minulla ei muuta haavetta ollutkaan kuin tulla kuvataiteilijaksi. Läpi kouluajan piirustusnumeroni oli kiitettävä ja osallistuin 16-vuotiaana myös taideleirille, jonka vetäjä, taidemaalari ja opettajani kehui töitäni niin vuolaasti, että minua hävetti. Maalasin siellä kaksi taulua, jotka odottavat täällä seinälle ripustamistaan. Ihmeen nopeasti vaan luovuin kaikesta. Yritin pari kertaa taidekouluihin ja se oli siinä. Kun piti piirtää kanavatupa, minä maalasin kanatuvan, huomaten lukihäiriön vasta jälkikäteen. Toisessa paikkaa maalasin vesiväreillä luonnostelemani patsaan taustan kirkkaanpunaiseksi, josta minua voitiin luulla kommariksi. Käytyäni tutustumassa Vapaaseen Taidekouluun intoni lopahti kuin kananlento ja kirjoittaminen alkoi viedä yhä enemmän mennessään, innostuttuani siitä jo lukiossa erinomaisen äidinkielenopettajani ansiosta. Hän lähetti aineeni laudaturina ylioppilaslautakunnalle, josta ne tulivat takaisin kaksi pistettä vaille laudatureina yritettyäni vielä korottaa arvosanaa. Silloin se harmitti, mutta jälkikäteen toiminut hyvänä kannustuksena vaan, kun ei niillä vanhoilla lallatuksillaan kuitenkaan pärjää missään, vaan kieltään on vaalittava ja huollettava koko ajan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Sanasinko Foorumin päävalikko -> Kritiikkiä Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa

Muuta tekstin kokoa: - -

Takaisin ylös


Join the Blue Ribbon Online Free Speech Campaign


Powered by
phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com