Sanasinko
Wordbazooka
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 
Muuta tekstin kokoa: Suurenna - Pienennä - Palauta oletuskoko
Uskonkirkko | Church of FaithUskonkirkko | Church of Faith

Vähäisten voimavarojen priorisoimista ja taistelua vääryyttä vastaan

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Sanasinko Foorumin päävalikko -> Maailmankartalla
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 6354  Ma 02 Tam 2012, 3:29 (GMT+3)  Aihe: Vähäisten voimavarojen priorisoimista ja taistelua vääryyttä vastaan Vastaa lainaamalla viestiä

Vähemmän nettiviihdyttämistä, enemmän taistelua vääryyttä vastaan.







-------

Jahka joulut on juhlittu, samalla linjalla jatketaan:

Vuoden 2012 motto => Vuoden 2013 motto => Vuoden 2014 motto => Vuoden 2015 motto

=> Loppuelämän mottona: vähäisten voimavarojensa priorisoimista ja taistelua vääryyttä vastaan


Viimeinen muokkaaja, Admin pvm La 15 Elo 2015, 20:44, muokattu 5 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 6355  Ma 02 Tam 2012, 3:33 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Vähemmän nettiviihdyttämistä, enemmän taistelua vääryyttä vastaan.

Turha luullakaan, että unohdan mitään tärkeää. Oikeissa asioissa minulla on helvetin pitkä muisti, ts. asiat pysyvät muistissa niin kauan, kunnes ovat poissa päiväjärjestyksestä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 6364  Ke 04 Tam 2012, 1:38 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tiistaina päästy jo homman alkuun, ja asia kerrallaan jatketaan niin kauan kuin hoidettavia ja oikaistavia asioita riittää.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 6521  Su 15 Tam 2012, 7:52 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vaikka tekisi kuinka pahaa ja heikottaisi, en anna ikinä periksi. Taistellaan niin kauan kuin henki pihisee, jonka jälkeen sanat jäävät elämään.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 6528  Su 15 Tam 2012, 14:55 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Vaikka tekisi kuinka pahaa ja heikottaisi, en anna ikinä periksi.

Miltä tuntuu olla aamulla vielä kahdeksan aikaan hereillä ja herätä jo puolen päivän jälkeen? Tulinpa kesken aamusivujen kirjoittamisen kertomaan, kuinka rankkaa se on. Termoskannullinen kahvia vieressä, ja periksiantamattomuutta sitäkin enemmän.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 6534  Su 15 Tam 2012, 22:30 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Miltä tuntuu olla aamulla vielä kahdeksan aikaan hereillä ja herätä jo puolen päivän jälkeen? Tulinpa kesken aamusivujen kirjoittamisen kertomaan, kuinka rankkaa se on.

Eipä tällä kuurilla juuri mitään jaksa, paitsi nuokkua päivästä toiseen. Tätä se on ollut jo homeasunnosta lähtien, voimien pettäessä.

Tajunnut sentään viimeisenä palveluksena elämälle, että lopetettava kaikki näyttely ja teeskentely ja revittävä loputkin sairaista kulisseista alas.


-------------------------------
Kopio, lähetetty alun perin:
Su 15 Tam, 2012 19:13
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 6931  La 03 Maa 2012, 19:35 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Tajunnut sentään viimeisenä palveluksena elämälle, että lopetettava kaikki näyttely ja teeskentely ja revittävä loputkin sairaista kulisseista alas.

Tarkoitin, mitä sanoin. Jatketaan samalla linjalla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 6971  Pe 09 Maa 2012, 2:01 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

AAMUN AJATUS:

Lainaus:
On kaksi tapaa tulla ulos kuorestaan:
särkeä kuori tai itsensä.

- Jarmo Somppi

Aika hyvin sanottu.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 7827  Ke 05 Syy 2012, 1:36 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 2.2.2012 kirjoitti:
Turha luullakaan, että unohdan mitään tärkeää. Oikeissa asioissa minulla on helvetin pitkä muisti, ts. asiat pysyvät muistissa niin kauan, kunnes ovat poissa päiväjärjestyksestä.

Linjani on aikaa myöten myös tiukentunut. Niin vihainen olen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 8431  Su 23 Jou 2012, 4:31 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Jahka joulut on juhlittu, samalla linjalla jatketaan:

Vuoden 2012 motto => Vuoden 2013 motto

Vuosi vaihtuu kohta, otsikkoa päivitetty.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11709  Su 23 Jou 2012, 11:42 (GMT+3)  Aihe: Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan Vastaa lainaamalla viestiä

Pahuus on kietoutunut kaikkialle.






________________

Viesti kopioitu täältä


Viimeinen muokkaaja, Admin pvm Ke 26 Elo 2015, 18:07, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11710  Su 23 Jou 2012, 12:12 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Pahuus on kietoutunut kaikkialle.

Mutta sitten kun juhlat on juhlittu, edestään löytää sen, minkä taakseen on jättänyt.

Palkka teoista. Syy ja seuraus.






________________

Viesti kopioitu täältä


Viimeinen muokkaaja, Admin pvm Ke 26 Elo 2015, 18:08, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11711  Su 23 Jou 2012, 15:56 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tarina Lasaruksesta on jäänyt mieleeni... Jeesus kertoi näin:

Lainaus:
"Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita.

Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan.

"Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.'

Mutta Abraham sanoi: 'Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme.'

Rikas mies sanoi: 'Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon. Minulla on viisi veljeä -- hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.'

Abraham vastasi: 'Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.'

'Ei, isä Abraham', mies sanoi, 'mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät.'

Mutta Abraham sanoi: 'Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.'"

Luuk. 16:19-31






________________

Viesti kopioitu täältä
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10126  Ti 31 Jou 2013, 23:21 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Suunta on oikea, mutta taistelu sairaana ollut hidasta ja rankkaa.

Mutta tää juna pysähtyy vasta asemalla eikä periksi anneta niin kauan kuin henki pihisee.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10130  Pe 03 Tam 2014, 0:16 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 31.12.2013 klo 22.21 kirjoitti:
Suunta on oikea, mutta taistelu sairaana ollut hidasta ja rankkaa.

Rästityöt ovat seuranneet mukana tähän uuteen vuoteen.

Uusi vuosi ei ole mikään taikasana, jolla menneistä vastoinkäymisistä pääsee eroon.

Ei voi kuin jatkaa siitä, mihin on jäänyt, ja lykätä taka-alalle vähemmän tärkeitä hommia, kuten kirjoittamista täällä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10185  Pe 10 Tam 2014, 23:47 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 2.1.2014 klo 23.16 kirjoitti:
Rästityöt ovat seuranneet mukana tähän uuteen vuoteen.

Uusi vuosi ei ole mikään taikasana, jolla menneistä vastoinkäymisistä pääsee eroon.

Ei voi kuin jatkaa siitä, mihin on jäänyt, ja lykätä taka-alalle vähemmän tärkeitä hommia, kuten kirjoittamista täällä.

Aamusivuistani en luovu niiden ylläpitäessä kirjoitustaitoa, jota tarvitaan kaikkialla elämässä. Niin kauan kuin pidän niistä kiinni, kapasiteettini ja iskukykyni säilyvät.

Tähän asti sanasinkoni on harjoitellut ja posautellut vähän siellä täällä, mutta jo kohta ääni muuttuu kellossa. Leikit jäävät sikseen ja todelliset kanuunat haetaan esiin. Kirjoitustyö tehdään näkymättömyydessä ja yksinäisyydessä ja vain lopputulos tulee esiin. Tulitusta ja laukauksia, joiden välillä voi olla pitkiäkin aikoja hiljaista.

Vihani kohta yltyy jouduttuani kärsimään vääryydestä - ja sitten se alkaa.

Tyyntä myrskyn edellä vielä vähän aikaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10186  La 11 Tam 2014, 0:20 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Vihani kohta yltyy jouduttuani kärsimään vääryydestä - ja sitten se alkaa.

Tyyntä myrskyn edellä vielä vähän aikaa.

Tuo on tulossa vasta ja siihen voi mennä koko loppuvuosi tai kauemminkin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10291  To 30 Tam 2014, 19:15 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 10.1.2014 klo 22.47 kirjoitti:
Aamusivuistani en luovu niiden ylläpitäessä kirjoitustaitoa, jota tarvitaan kaikkialla elämässä. Niin kauan kuin pidän niistä kiinni, kapasiteettini ja iskukykyni säilyvät.

Tähän asti sanasinkoni on harjoitellut ja posautellut vähän siellä täällä, mutta jo kohta ääni muuttuu kellossa. Leikit jäävät sikseen ja todelliset kanuunat haetaan esiin. Kirjoitustyö tehdään näkymättömyydessä ja yksinäisyydessä ja vain lopputulos tulee esiin. Tulitusta ja laukauksia, joiden välillä voi olla pitkiäkin aikoja hiljaista.

Vihani kohta yltyy jouduttuani kärsimään vääryydestä - ja sitten se alkaa.

Tyyntä myrskyn edellä vielä vähän aikaa.

Taisin tarkoittaa tätä etappia ja hetkeä, kun terveyteni kanssa on leikitty.

Tiesitkö muuten, että kolmanneksi yleisin kuolinsyy on hoitovirheet?

Kolmanneksi yleisin kuolinsyy on karmiva yllätys
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10387  Ti 04 Maa 2014, 0:27 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 10.1.2014 klo 22.47 kirjoitti:
Aamusivuistani en luovu niiden ylläpitäessä kirjoitustaitoa, jota tarvitaan kaikkialla elämässä. Niin kauan kuin pidän niistä kiinni, kapasiteettini ja iskukykyni säilyvät.

Tähän asti sanasinkoni on harjoitellut ja posautellut vähän siellä täällä, mutta jo kohta ääni muuttuu kellossa. Leikit jäävät sikseen ja todelliset kanuunat haetaan esiin. Kirjoitustyö tehdään näkymättömyydessä ja yksinäisyydessä ja vain lopputulos tulee esiin. Tulitusta ja laukauksia, joiden välillä voi olla pitkiäkin aikoja hiljaista.

Vihani kohta yltyy jouduttuani kärsimään vääryydestä - ja sitten se alkaa.

Juu, turha odottaa, että täällä tässä kunnossa ketään enää viihdyttelisin. Viralliset kirjoitukset kiilaavat ykköseksi heti aamusivujen jälkeen. Rampana ja puolikuntoisena voimat eivät riitä kaikkeen - mietittävä, miten paukkujaan jakaa.

Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10400  La 15 Maa 2014, 1:55 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 3.3.2014 klo 23.27 kirjoitti:
Juu, turha odottaa, että täällä tässä kunnossa ketään enää viihdyttelisin. Viralliset kirjoitukset kiilaavat ykköseksi heti aamusivujen jälkeen. Rampana ja puolikuntoisena voimat eivät riitä kaikkeen - mietittävä, miten paukkujaan jakaa.


Osuva kuva. Mikään ei ole niin vihainen kuin perseeseen ammuttu, haavoitettu karhu.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10440  La 29 Maa 2014, 1:47 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 15.3.2014 klo 0.55 kirjoitti:
Admin 3.3.2014 klo 23.27 kirjoitti:
Juu, turha odottaa, että täällä tässä kunnossa ketään enää viihdyttelisin. Viralliset kirjoitukset kiilaavat ykköseksi heti aamusivujen jälkeen. Rampana ja puolikuntoisena voimat eivät riitä kaikkeen - mietittävä, miten paukkujaan jakaa.


Osuva kuva. Mikään ei ole niin vihainen kuin perseeseen ammuttu, haavoitettu karhu.

Ei pidä unohtaa missiotaan ja kynsiensä hiomista.

Lukemaan kirjaa vielä, kun jaksaa.

Täällä mennään helvetinmoisella sisulla eteenpäin joka päivä, niin kauan kuin henki pihisee.

Tuntui sitten hyvältä tai pahalta, periksi ei anneta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10701  La 21 Kes 2014, 2:53 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 29.3.2014 klo 1.47 kirjoitti:
Täällä mennään helvetinmoisella sisulla eteenpäin joka päivä, niin kauan kuin henki pihisee.

Tuntui sitten hyvältä tai pahalta, periksi ei anneta.

Juhannus. Väsyttää jo. Vasen poski kipeänä.

Mieli nurjana; harmittaa, etten ehtinyt kirjoittamaan muuta kuin aamusivut. Menee kirjoitustaito hukkaan, jos vain aamusivuja rustaan.

✚ ✚ ✚

Jumalalta uusi kirjoitustehtävä.

Johannes Kastajasta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10702  La 21 Kes 2014, 3:06 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Mieli nurjana; harmittaa, etten ehtinyt kirjoittamaan muuta kuin aamusivut.

Saisko nukuttua. Mitä tässä lässyttämään.

Taas uudet aamusivut odottamassa.

Aattona oli toppavaatteissa ulkoilemassa.

Mutta kirjoituskelit ovat hyvät, sisällä käsin raapustaessa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10703  La 21 Kes 2014, 3:34 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 21.6.2014 klo 2.53 kirjoitti:
✚ ✚ ✚

Jumalalta uusi kirjoitustehtävä.

Johannes Kastajasta.

Eikä mitään lässytyksiä, vaan kertomus katalasta akasta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10712  Ti 24 Kes 2014, 1:38 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 21.6.2014 klo 3.34 kirjoitti:
Admin 21.6.2014 klo 2.53 kirjoitti:
✚ ✚ ✚

Jumalalta uusi kirjoitustehtävä.

Johannes Kastajasta.

Eikä mitään lässytyksiä, vaan kertomus katalasta akasta.

Oikeasti vasta tänään 24.6. vietämme Johannes Kastajan päivää.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10713  Ti 24 Kes 2014, 2:16 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Oikeasti vasta tänään 24.6. vietämme Johannes Kastajan päivää.

Aika paljon tutkinut ja tehnyt pohjatyötä.

- Ikäviä oireita vaan; tärinää jo illasta alkaen, ja nivelet kutiavat ja kirvelevät.

Krooninen poskiontelontulehdus, joka on levinnyt jo kaikkiin nenän sivuonteloihini, tuskinpa auttaa paranemaan mistään. Ojasta allikkoon borrelioosin ja muun kanssa vaan.

Olen tarkistanut jo, että kaikki tuossa esitetyt väitteetkin pitävät paikkansa.

Järkyttävää on apu, jossa potilaan tilaa heikennetään entisestään.

Yhteiskunta säästi ehkä muutaman kympin tai satasen vanhanaikaisessa FESS-leikkauksessa; itselläni on vakuutuksesta huvennut poskiontelohelvettiin noin kymppitonni ja kohta koko vakuutus on loppu eikä minua saada enää ikinä terveeksi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10726  Ti 01 Hei 2014, 3:17 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 24.6.2014 klo 2.16 kirjoitti:
Krooninen poskiontelontulehdus, joka on levinnyt jo kaikkiin nenän sivuonteloihini, tuskinpa auttaa paranemaan mistään. Ojasta allikkoon borrelioosin ja muun kanssa vaan.

Olen tarkistanut jo, että kaikki tuossa esitetyt väitteetkin pitävät paikkansa.

Järkyttävää on apu, jossa potilaan tilaa heikennetään entisestään.

Yhteiskunta säästi ehkä muutaman kympin tai satasen vanhanaikaisessa FESS-leikkauksessa; itselläni on vakuutuksesta huvennut poskiontelohelvettiin noin kymppitonni ja kohta koko vakuutus on loppu eikä minua saada enää ikinä terveeksi.

Kaiken muun lisäksi aloin ihmetellä maanantaina päivällä, mikä ihmeen kipeä kohta vasemmalla alhaalla leuassani lähellä korvaa on. Tarkemmin sormilla tunnusteltuani huomasin luun sisälle kasvaneen isohkon kipeän köntin, jota oikealla puolella leukaa ei ole ollenkaan. En olisi huomannut asiaa ellen olisi poikkeuksellisesti sivellyt leukaani ja sattunut osumaan kipeään kohtaan. Ei auttanut kuin laittaa jäitä hattuun ja miettiä, mitä leuan ja koko posken kanssa teen, sillä valehtelijoiden ja vääristelijöiden luota on turhaa mennä apua hakemaan.

Kyllä Jumala minusta huolta pitää niin kauan kuin tarvetta on... Hirmu kovaan kouluun on vaan pistänyt ja kynä on sauhunnut koko kesäkuunkin. Vielä äsken aamuyöllä oikoluin uudestaan sunnuntaina kirjoittamiani kahdeksaa liuskaa ja sen perään aloin laskea koko kesäkuun saldoa, joka oli peräti 128 liuskaa moneen kertaan tarkistettuna. Liuskat ovat täysiä, kirjoitettu kuulakynällä käsin, joka on kovaa ja puuduttavaa työtä - laskematta niihin uhrattua aikaa jatkossakaan. Mutta tulosta on tullut; aamusivut poikivat roppakaupalla kirjoitusaiheita, enemmän kuin yhdellä ihmisellä on ikinä aikaa. Äskenkin alkaessani laskea kesäkuun aamusivujani mieleeni tuli uusi kirjoitusaihe: Kehottiko Jeesus naiset vaikenemaan seurakunnassa? Aiheeseen liittyvien raamatunkohtien penkominen jää toiseen kertaan, vaan veikkaanpa, ettei siihen kovin pitkää aikaa mene, että nekin on talletettu pienelle keltaiselle lapulle. Niitä keltaisia lappuja on viikonlopun aikana syntynyt useampiakin hengellisten asioiden jyrätessä päälle.

Heinäkuun alkaessa muut asiat taitavatkin jäädä vähemmälle hengellisen suman ollessa jo melkoinen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10734  Ke 02 Hei 2014, 2:06 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 1.7.2014 klo 3.17 kirjoitti:
Hirmu kovaan kouluun on vaan pistänyt ja kynä on sauhunnut koko kesäkuunkin.

Jessus, oon ihan poikki.

Välillä lähdetään vaappuen lentoon - kuin joku raakkuva varis viimeisillä voimillaan.

Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 10736  To 03 Hei 2014, 0:55 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 2.7.2014 klo 2.06 kirjoitti:
Admin 1.7.2014 klo 3.17 kirjoitti:
Hirmu kovaan kouluun on vaan pistänyt ja kynä on sauhunnut koko kesäkuunkin.

Jessus, oon ihan poikki.

Välillä lähdetään vaappuen lentoon - kuin joku raakkuva varis viimeisillä voimillaan.

Jos ei voimia ole, niin millä voimilla?

Kun voimat on ihan loppu, ei jaksa edes valittaa. Valittamiseenkin menee voimia.

Kyllä Jumala tietää ja näkee kaiken. Kuinka en viime yönäkään meinannut saada nukuttua. Jalat on jäässä kaksien villasukkien alla, kylmänarka ihoni palelee trikoiden, villapeiton ja täkin alla, ja kaiken lisäksi asunnossa vielä vetää. Kääntyillessäni viime yönäkin vedossa ajattelin kaiken olevan sairaan ihmisen rääkkäämistä, että pitää nukkua olohuoneessa, jota ei ole edes tarkoitettu nukkumiseen. Mutta kuin kiusaksi kaksio kahdelle hengelle Suomessa, joka toimii nukuttaessa samassa huoneessa. Vaan heti kun lapsi kasvaa, toisen on nukuttava olohuoneessa. Emmekä ole ainoita; samanlaisia äitejä ja lapsia on vaikka kuinka paljon, jotka joutuvat asumaan kuin sillit suolassa. Lapseni isä valittelee asuvansa kanakopissa asuessaan yksin kolmen huoneen ja keittiön omistusasunnossa. Ymmärränhän minä, että hänellä on helvetin ahdasta päinvastoin kuin meillä.

Tämä juttu on väärässä ketjussa, ja aika paljon muutakin on väärissä paikoissa ja ketjuissa. Ette varmaan tajuakaan, ettei kopioiminen toiseen ketjuun tapahdu siitä vain, että kaikki on tarkkaa ja rankkaa puuhaa ihmisellä, joka sairauksista ja vastoinkäymisistä huolimatta yrittää yli voimiensakin taistella.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11185  Su 14 Jou 2014, 6:37 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 2.7.2014 klo 23.55 kirjoitti:
Admin 2.7.2014 klo 2.06 kirjoitti:
Admin 1.7.2014 klo 3.17 kirjoitti:
Hirmu kovaan kouluun on vaan pistänyt ja kynä on sauhunnut koko kesäkuunkin.

Jessus, oon ihan poikki.

Välillä lähdetään vaappuen lentoon - kuin joku raakkuva varis viimeisillä voimillaan.

Jos ei voimia ole, niin millä voimilla?

Kun voimat on ihan loppu, ei jaksa edes valittaa. Valittamiseenkin menee voimia.

Kyllä Jumala tietää ja näkee kaiken. Kuinka en viime yönäkään meinannut saada nukuttua. Jalat on jäässä kaksien villasukkien alla, kylmänarka ihoni palelee trikoiden, villapeiton ja täkin alla, ja kaiken lisäksi asunnossa vielä vetää. Kääntyillessäni viime yönäkin vedossa ajattelin kaiken olevan sairaan ihmisen rääkkäämistä, että pitää nukkua olohuoneessa, jota ei ole edes tarkoitettu nukkumiseen. Mutta kuin kiusaksi kaksio kahdelle hengelle Suomessa, joka toimii nukuttaessa samassa huoneessa. Vaan heti kun lapsi kasvaa, toisen on nukuttava olohuoneessa. Emmekä ole ainoita; samanlaisia äitejä ja lapsia on vaikka kuinka paljon, jotka joutuvat asumaan kuin sillit suolassa. Lapseni isä valittelee asuvansa kanakopissa asuessaan yksin kolmen huoneen ja keittiön omistusasunnossa. Ymmärränhän minä, että hänellä on helvetin ahdasta päinvastoin kuin meillä.

Tämä juttu on väärässä ketjussa, ja aika paljon muutakin on väärissä paikoissa ja ketjuissa. Ette varmaan tajuakaan, ettei kopioiminen toiseen ketjuun tapahdu siitä vain, että kaikki on tarkkaa ja rankkaa puuhaa ihmisellä, joka sairauksista ja vastoinkäymisistä huolimatta yrittää yli voimiensakin taistella.




Asianajaja soitti perjantaina. Pari viikkoa odottelin tosi pitkän asiakirjan lähettämisen jälkeen.

Monta taistelua vielä edessä ja paljosta selvittävä yksin. Mutta Jumala johdattaa ja auttaa.

Tämän vuoden päättyessä ensi vuonnakin ja aina vaan, siihen luottaa saan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11224  To 01 Tam 2015, 7:38 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 14.12.2014 klo 5.37 kirjoitti:
Monta taistelua vielä edessä ja paljosta selvittävä yksin. Mutta Jumala johdattaa ja auttaa.

Tämän vuoden päättyessä ensi vuonnakin ja aina vaan, siihen luottaa saan.

Päivitetty ketjun otsikkoa taas. Kaikki, mikä on jäänyt viime ja edellisiltä vuosilta tekemättä, siirtyy tälle vuodelle.

Juomapuolena tänä yönä ollut vähän hedelmä- ja kamomillateetä. Alkoholia en ole uskaltanut sitten viime syksyn nauttia tippaakaan. Järkevä päätös, sillä puolilta öin nauttimani pieni ruokamäärä on tehnyt minut hirveän kipeäksi. Vatsani särkee julmetusti parhaillaan, on kivikovan pingottunut ja tärisevä. Ihan hirveä reaktio pelkästä syömisestä ihmisellä, jolla ei ole mitään ruoka-allergiaa eikä keliakiaa. Sain mussuttaa ruokani tammikuuhun 2010 asti ihan rauhassa ilman mitään ongelmaa, jonka jälkeen hometestin ja poskiontelotulehduksen myötä tämä helvetti alkoi. Kärsimykseni on ollut muille näkymätöntä; lääkärit eivät ole halunneet sitä selvittää, ei sen enempää poskiontelontulehdusta kuin tärinääkään, joka alkoi lisääntyä samaan aikaan.

Herättyäni keskiviikkona puolilta päivin keskeltä rintalastaa vihlaisi tosi epämiellyttävästi ja kovaa. Ajattelin, alkaako nyt sydänkohtaus, kuolenko minä. Mutta olin ihan rauhallinen vaan ja pidin pääni tyynyllä. Kipukohtaus keskellä rintalastaa toistui kolme kertaa ennen ylösnousua. Samoin vasemman poskiontelon sisällä vihlaisi ilkeästi aivan kuin luuhun asti. Mutta jos kärsin Aspergilluksesta, sehän on invasiivinen ja syö kudoksiani ja nakertaa luitani. Menihän siinä kaksi hammastakin jo, ei se mikään lempeä vieras ole.

Vatsa kivistää ja särkee niin hirveästi, ettei nukkumisesta tulisi mitään. Mitähän sielläkin mahtaa olla, menee arvaamisen puolelle niin kuin koko proseduuri terveydenhuollossa on mennyt ja lähetetty arvaamisen jälkeen vain matkoihinsa kitumaan. Minäkin täällä nyt sitten arvailen, mikä minua vaivaa, mitä hertsejä vielä ottaisin. Pseudomonasta ainakin on, stafylokokkia ja mykoplasmaa ties mitä sorttia ja borrelioosia ja candidaa ja ameebojakin varmaan, kun nytkyttää niin ja pistää tärisemään.

Poskionteloja pitäisi huuhdella ja puhaltaa pulloon ennen nukkumaanmenoa, mutta vatsa on liian tärisevä ja kipeä vielä. Sen on jo huomannut, että tällä arvauslinjalla, mitä terveydenhuollossa nykyään tarjotaan, pitäisi olla ilman ruokaa kokonaan. Mutta kun painoin joulupäivänäkin vain 50,2 kiloa, se on tosi vähän. Pituuskasvun loputtua painoin enemmän nuorena ollen laiha ja alipainoinen silloinkin. Nyt kun olen jo yli viisikymppinen, painoa on noin vähän vaan. Terveydenhuollon heitteillejätössä pakotetaan kitumaan ja nälkiintymään; eihän vanhuksillekaan tarjota tarpeeksi ruokaa, mutta monet lääkärit ovat lihavia kuin porsaat, eikä tällainen pieni syömisongelma merkkaa heille mitään saati vuosikausien valvominen ja kärsiminen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11713  Pe 08 Tou 2015, 1:20 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 8.5.2015 klo 0.56 kirjoitti:
Admin 8.5.2015 klo 0.43 kirjoitti:
Muokattu otsikkoa:

Helvettiä myrkkysienen varjossa! =>

Helvettiä myrkkysienen varjossa! Hell in the shadow of poisonous fungi, finlandisated doctors do not care!

Muokkasin ketjun otsikkoa mittani alkaessa täyttyä.

Vasen poskeni on aina vaan pahempi vaivaten päivät ja yöt.

Tämä peli ihmisten terveyden kustannuksella Suomessa alkaa pikku hiljaa riittämään.


On helpompaa saada poskeensa sieni kuin se sieltä pois.

Olen kärsinyt jo viisi pitkää vuotta, ja vain rahat on viety. Katsotaan, otetaanko vaivaani missään tosissaan. Virkavirhe vanhenee vasta viiden vuoden kuluttua, täytyykö korvapolin touhuista tosissaan tehdä rikosilmoitus. Mikä saatanan oikeus on leikkiä ihmisten terveydellä, mitä helvetin sakkia siellä oikein lusmuilee.



__________________

Viesti kopioitu: täältä
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11632  Ti 26 Tou 2015, 4:10 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 1.1.2015 klo 7.38 kirjoitti:
Admin 14.12.2014 klo 5.37 kirjoitti:
Monta taistelua vielä edessä ja paljosta selvittävä yksin. Mutta Jumala johdattaa ja auttaa.

Tämän vuoden päättyessä ensi vuonnakin ja aina vaan, siihen luottaa saan.

Päivitetty ketjun otsikkoa taas. Kaikki, mikä on jäänyt viime ja edellisiltä vuosilta tekemättä, siirtyy tälle vuodelle.

Juomapuolena tänä yönä ollut vähän hedelmä- ja kamomillateetä. Alkoholia en ole uskaltanut sitten viime syksyn nauttia tippaakaan. Järkevä päätös, sillä puolilta öin nauttimani pieni ruokamäärä on tehnyt minut hirveän kipeäksi. Vatsani särkee julmetusti parhaillaan, on kivikovan pingottunut ja tärisevä. Ihan hirveä reaktio pelkästä syömisestä ihmisellä, jolla ei ole mitään ruoka-allergiaa eikä keliakiaa. Sain mussuttaa ruokani tammikuuhun 2010 asti ihan rauhassa ilman mitään ongelmaa, jonka jälkeen hometestin ja poskiontelotulehduksen myötä tämä helvetti alkoi. Kärsimykseni on ollut muille näkymätöntä; lääkärit eivät ole halunneet sitä selvittää, ei sen enempää poskiontelontulehdusta kuin tärinääkään, joka alkoi lisääntyä samaan aikaan.

Herättyäni keskiviikkona puolilta päivin keskeltä rintalastaa vihlaisi tosi epämiellyttävästi ja kovaa. Ajattelin, alkaako nyt sydänkohtaus, kuolenko minä. Mutta olin ihan rauhallinen vaan ja pidin pääni tyynyllä. Kipukohtaus keskellä rintalastaa toistui kolme kertaa ennen ylösnousua. Samoin vasemman poskiontelon sisällä vihlaisi ilkeästi aivan kuin luuhun asti. Mutta jos kärsin Aspergilluksesta, sehän on invasiivinen ja syö kudoksiani ja nakertaa luitani. Menihän siinä kaksi hammastakin jo, ei se mikään lempeä vieras ole.

Vatsa kivistää ja särkee niin hirveästi, ettei nukkumisesta tulisi mitään. Mitähän sielläkin mahtaa olla, menee arvaamisen puolelle niin kuin koko proseduuri terveydenhuollossa on mennyt ja lähetetty arvaamisen jälkeen vain matkoihinsa kitumaan. Minäkin täällä nyt sitten arvailen, mikä minua vaivaa, mitä hertsejä vielä ottaisin. Pseudomonasta ainakin on, stafylokokkia ja mykoplasmaa ties mitä sorttia ja borrelioosia ja candidaa ja ameebojakin varmaan, kun nytkyttää niin ja pistää tärisemään.

Poskionteloja pitäisi huuhdella ja puhaltaa pulloon ennen nukkumaanmenoa, mutta vatsa on liian tärisevä ja kipeä vielä. Sen on jo huomannut, että tällä arvauslinjalla, mitä terveydenhuollossa nykyään tarjotaan, pitäisi olla ilman ruokaa kokonaan. Mutta kun painoin joulupäivänäkin vain 50,2 kiloa, se on tosi vähän. Pituuskasvun loputtua painoin enemmän nuorena ollen laiha ja alipainoinen silloinkin. Nyt kun olen jo yli viisikymppinen, painoa on noin vähän vaan. Terveydenhuollon heitteillejätössä pakotetaan kitumaan ja nälkiintymään; eihän vanhuksillekaan tarjota tarpeeksi ruokaa, mutta monet lääkärit ovat lihavia kuin porsaat, eikä tällainen pieni syömisongelma merkkaa heille mitään saati vuosikausien valvominen ja kärsiminen.


Vuosi on kohta jo puolessa välissä ja tietoisuudessa painaa tieto siitä, että vaikka kesä on tulossa, monet tärkeät asiat odottavat tekemistään. Vaikka on sairas ja huonossa kunnossa pitäisi jaksaa taistella, priorisoida vähiä voimavarojaan. Mikäli priorisoin väärin, tärkeimmät asiat jäävät tekemättä. Taistelen vääryyttä ja aikaa vastaan, jota ei ole ikuisesti. Se painaa ja puristaa, mutta on valittava.

En voi idealisoida sen enempää henkistä kuin hengellistä väkivaltaakaan, joihin yritetään saada alistumaan, vaan on seurattava omaatuntoaan. Raamattu ja uskonnonharjoittajat ovat täynnä hengellistä väkivaltaa, ja vain tumpiot seuraavat heitä ja tekevät pilkulleen niin kuin sanotaan. Venäjä sanoo Suomelle: "Käännä poskesi..." Suomi sanoo: "Joo, vie Ruotsikin." Se ei ole tervettä ajattelua, kaikki on tarkoitettu vain ohjenuoraksi. Kuka niitä hyviä tekoja tekee, ellei ihmiset. Kuka pahaa vastaan taistelee, ellei ihmiset. Jumala tarvitsee ihmisiä käsikseen ja jaloikseen taistelemaan paremman maailman puolesta.

Monet kristityt ovat kuin fariseuksia ja saddukeuksia, jotka rukoilevat vaan, mutta eivät tee mitään. Rukouksella hoituu kaikki, taudit ja muut; mitään ei tarvitse tehdä itse eikä liikuttaa eväänsäkään.

Jeesuksella maalaisjärkeä riitti ja toivottavasti sitä löytyy seuraajiltaankin:

"Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?" - Luuk. 14:5
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11688  La 15 Elo 2015, 17:23 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 14.12.2014 kirjoitti:
Admin 2.7.2014 klo 23.55 kirjoitti:
Admin 2.7.2014 klo 2.06 kirjoitti:
Admin 1.7.2014 klo 3.17 kirjoitti:
Hirmu kovaan kouluun on vaan pistänyt ja kynä on sauhunnut koko kesäkuunkin.

Jessus, oon ihan poikki.

Välillä lähdetään vaappuen lentoon - kuin joku raakkuva varis viimeisillä voimillaan.

Jos ei voimia ole, niin millä voimilla?

Kun voimat on ihan loppu, ei jaksa edes valittaa. Valittamiseenkin menee voimia.

Kyllä Jumala tietää ja näkee kaiken. Kuinka en viime yönäkään meinannut saada nukuttua. Jalat on jäässä kaksien villasukkien alla, kylmänarka ihoni palelee trikoiden, villapeiton ja täkin alla, ja kaiken lisäksi asunnossa vielä vetää. Kääntyillessäni viime yönäkin vedossa ajattelin kaiken olevan sairaan ihmisen rääkkäämistä, että pitää nukkua olohuoneessa, jota ei ole edes tarkoitettu nukkumiseen. Mutta kuin kiusaksi kaksio kahdelle hengelle Suomessa, joka toimii nukuttaessa samassa huoneessa. Vaan heti kun lapsi kasvaa, toisen on nukuttava olohuoneessa. Emmekä ole ainoita; samanlaisia äitejä ja lapsia on vaikka kuinka paljon, jotka joutuvat asumaan kuin sillit suolassa. Lapseni isä valittelee asuvansa kanakopissa asuessaan yksin kolmen huoneen ja keittiön omistusasunnossa. Ymmärränhän minä, että hänellä on helvetin ahdasta päinvastoin kuin meillä.

Tämä juttu on väärässä ketjussa, ja aika paljon muutakin on väärissä paikoissa ja ketjuissa. Ette varmaan tajuakaan, ettei kopioiminen toiseen ketjuun tapahdu siitä vain, että kaikki on tarkkaa ja rankkaa puuhaa ihmisellä, joka sairauksista ja vastoinkäymisistä huolimatta yrittää yli voimiensakin taistella.




Asianajaja soitti perjantaina. Pari viikkoa odottelin tosi pitkän asiakirjan lähettämisen jälkeen.

Monta taistelua vielä edessä ja paljosta selvittävä yksin. Mutta Jumala johdattaa ja auttaa.

Tämän vuoden päättyessä ensi vuonnakin ja aina vaan, siihen luottaa saan.


Alkajaisiksi muokkasin ketjun otsikkoa. Edellisestä sitaatista 14.12.2014 jätin kellonajan pois järjestelmän syöttäessä kesällä talviaikaan tunnin lisää, joka harmittaa minua yritettyäni yksilöidä viestit tarkalla ajalla. Olen voinut kirjoittaa saman päivän aikana useita viestejä, josta alkoi tapa yksilöidä sitaatit päivämäärän lisäksi kellonajalla. Toimittuani noin jäljiltäni on satoja viestejä, joissa kellonaika voi heittää tunnilla typerän kesä- ja talviaikavaihtelun takia. Minua harmittaa tuollainen, muttei voi mitään.

Vähäisiä voimavarojaan on säästettävä jaksaakseen ylipäätään sairaana taistella mistään. Mutta kun laitetaan kova kovaa vastaan, eloonjäämismoodi pyörähtää käyntiin. Vähemmän tärkeä jää - niin kuin joku foorumin ylläpitäminen.

Lakiakin on joutunut lukemaan ja tajunnut jotain oleellista: riita- ja rikosasian erilaisen luonteen ja kusetuksen siinäkin. Riita-asiassa kuka tahansa oikeustoimikelpoinen ihminen voi kirjoittaa haastehakemuksen ja laittaa kanteen vireille; oikeudenkäynti rikosasiassa alkaa esitutkinnalla poliisille tehtävän rikosilmoituksen jälkeen. Mitä ihmisille ei ainakaan oikeusaputoimistoissa kerrota, on se, että jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan, asianomistajalla on itse oikeus nostaa syyte rikoksesta toimittamalla kirjallinen haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Koska ihmiset eivät tiedä oikeuksiaan, on helppoa kävellä heidän päältään ja saada alistumaan vääryyksiin esitutkintaviranomaisen ja oikeusaputoimiston siunauksella. Tieto ja raha ovat valtaa; jos niitä ei ole, ei ole paljon oikeuttakaan. Myös rikosten vanhenemisessa on tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon ennen oikeuksista luopumistaan.

Ei ole kenenkään etu, että yhteiskunnasta tulee paikka, jossa yhä härskimmin kävellään heikompien päältä ilman, että nämä pystyisivät ja jaksaisivat puolustaa itseään. Sairailla on täysi työ jo siinä, että sinnittelevät päivästä toiseen ilman hoitoa ja apua, kuten homesairaat, borrelioosin uhrit ja monet muut, lääkärien katsoessa kylmästi vain vierestä ja jättäessä heitteille.

Mutta vaikka olisin kuinka heikossa kunnossa tahansa, ainakaan minulla ei ole pienintäkään aikomusta antaa periksi. Tuolla edellä on viesti, joka pitää harvinaisen hyvin paikkaansa, vaikka se on kirjoitettu jo kauan sitten:

Tulitusta ja laukauksia, joiden välillä voi olla pitkiäkin aikoja hiljaista.

- Juu, turha odottaa, että täällä tässä kunnossa ketään enää viihdyttelisin. Viralliset kirjoitukset kiilaavat ykköseksi heti aamusivujen jälkeen. Rampana ja puolikuntoisena voimat eivät riitä kaikkeen - mietittävä, miten paukkujaan jakaa.


Ja jokaikinen päivä koko helvetin kärsimys taltioidaan aamusivuihin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11692  Ma 17 Elo 2015, 0:11 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 15.8.2015 klo 17.23 kirjoitti:
Admin 14.12.2014 kirjoitti:
Admin 2.7.2014 klo 23.55 kirjoitti:
Admin 2.7.2014 klo 2.06 kirjoitti:
Admin 1.7.2014 klo 3.17 kirjoitti:
Hirmu kovaan kouluun on vaan pistänyt ja kynä on sauhunnut koko kesäkuunkin.

Jessus, oon ihan poikki.

Välillä lähdetään vaappuen lentoon - kuin joku raakkuva varis viimeisillä voimillaan.

Jos ei voimia ole, niin millä voimilla?

Kun voimat on ihan loppu, ei jaksa edes valittaa. Valittamiseenkin menee voimia.

Kyllä Jumala tietää ja näkee kaiken. Kuinka en viime yönäkään meinannut saada nukuttua. Jalat on jäässä kaksien villasukkien alla, kylmänarka ihoni palelee trikoiden, villapeiton ja täkin alla, ja kaiken lisäksi asunnossa vielä vetää. Kääntyillessäni viime yönäkin vedossa ajattelin kaiken olevan sairaan ihmisen rääkkäämistä, että pitää nukkua olohuoneessa, jota ei ole edes tarkoitettu nukkumiseen. Mutta kuin kiusaksi kaksio kahdelle hengelle Suomessa, joka toimii nukuttaessa samassa huoneessa. Vaan heti kun lapsi kasvaa, toisen on nukuttava olohuoneessa. Emmekä ole ainoita; samanlaisia äitejä ja lapsia on vaikka kuinka paljon, jotka joutuvat asumaan kuin sillit suolassa. Lapseni isä valittelee asuvansa kanakopissa asuessaan yksin kolmen huoneen ja keittiön omistusasunnossa. Ymmärränhän minä, että hänellä on helvetin ahdasta päinvastoin kuin meillä.

Tämä juttu on väärässä ketjussa, ja aika paljon muutakin on väärissä paikoissa ja ketjuissa. Ette varmaan tajuakaan, ettei kopioiminen toiseen ketjuun tapahdu siitä vain, että kaikki on tarkkaa ja rankkaa puuhaa ihmisellä, joka sairauksista ja vastoinkäymisistä huolimatta yrittää yli voimiensakin taistella.




Asianajaja soitti perjantaina. Pari viikkoa odottelin tosi pitkän asiakirjan lähettämisen jälkeen.

Monta taistelua vielä edessä ja paljosta selvittävä yksin. Mutta Jumala johdattaa ja auttaa.

Tämän vuoden päättyessä ensi vuonnakin ja aina vaan, siihen luottaa saan.


Alkajaisiksi muokkasin ketjun otsikkoa. Edellisestä sitaatista 14.12.2014 jätin kellonajan pois järjestelmän syöttäessä kesällä talviaikaan tunnin lisää, joka harmittaa minua yritettyäni yksilöidä viestit tarkalla ajalla. Olen voinut kirjoittaa saman päivän aikana useita viestejä, josta alkoi tapa yksilöidä sitaatit päivämäärän lisäksi kellonajalla. Toimittuani noin jäljiltäni on satoja viestejä, joissa kellonaika voi heittää tunnilla typerän kesä- ja talviaikavaihtelun takia. Minua harmittaa tuollainen, muttei voi mitään.

Vähäisiä voimavarojaan on säästettävä jaksaakseen ylipäätään sairaana taistella mistään. Mutta kun laitetaan kova kovaa vastaan, eloonjäämismoodi pyörähtää käyntiin. Vähemmän tärkeä jää - niin kuin joku foorumin ylläpitäminen.

Lakiakin on joutunut lukemaan ja tajunnut jotain oleellista: riita- ja rikosasian erilaisen luonteen ja kusetuksen siinäkin. Riita-asiassa kuka tahansa oikeustoimikelpoinen ihminen voi kirjoittaa haastehakemuksen ja laittaa kanteen vireille; oikeudenkäynti rikosasiassa alkaa esitutkinnalla poliisille tehtävän rikosilmoituksen jälkeen. Mitä ihmisille ei ainakaan oikeusaputoimistoissa kerrota, on se, että jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan, asianomistajalla on itse oikeus nostaa syyte rikoksesta toimittamalla kirjallinen haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Koska ihmiset eivät tiedä oikeuksiaan, on helppoa kävellä heidän päältään ja saada alistumaan vääryyksiin esitutkintaviranomaisen ja oikeusaputoimiston siunauksella. Tieto ja raha ovat valtaa; jos niitä ei ole, ei ole paljon oikeuttakaan. Myös rikosten vanhenemisessa on tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon ennen oikeuksista luopumistaan.

Ei ole kenenkään etu, että yhteiskunnasta tulee paikka, jossa yhä härskimmin kävellään heikompien päältä ilman, että nämä pystyisivät ja jaksaisivat puolustaa itseään. Sairailla on täysi työ jo siinä, että sinnittelevät päivästä toiseen ilman hoitoa ja apua, kuten homesairaat, borrelioosin uhrit ja monet muut, lääkärien katsoessa kylmästi vain vierestä ja jättäessä heitteille.

Mutta vaikka olisin kuinka heikossa kunnossa tahansa, ainakaan minulla ei ole pienintäkään aikomusta antaa periksi. Tuolla edellä on viesti, joka pitää harvinaisen hyvin paikkaansa, vaikka se on kirjoitettu jo kauan sitten:

Tulitusta ja laukauksia, joiden välillä voi olla pitkiäkin aikoja hiljaista.

- Juu, turha odottaa, että täällä tässä kunnossa ketään enää viihdyttelisin. Viralliset kirjoitukset kiilaavat ykköseksi heti aamusivujen jälkeen. Rampana ja puolikuntoisena voimat eivät riitä kaikkeen - mietittävä, miten paukkujaan jakaa.


Ja jokaikinen päivä koko helvetin kärsimys taltioidaan aamusivuihin.


Ok, tulinkin siihen tulokseen, että olkoon. Parempi, että kellonaika on jotain sinnepäin kuin ei mitään. Ainakin näin sairaalla.

Aamusivuistakin näkee, mitä olen minäkin päivänä ja mihin kellonaikaan kirjoittanut. Onko nukkunut yönsä hyvin ja miten voi, kaikki merkkaa ja on tärkeää tilastointia.

Ei ole minun vikani, että Suomessa kellonaikoja vaihdellaan joka syksy ja kevät. Päätöksien kanssa joutuu elämään ja ne näkyvät jossain.

+ + +

Joku muukin miettinyt, mitä järkeä koko hommassa on. Tässä on hyvä ehdotus:

Unitutkija luopuisi kesäajasta ja vaihtaisi aikavyöhykettä
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11712  Ke 26 Elo 2015, 20:01 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Viimeinen muokkaaja, Admin pvm La 29 Elo 2015, 0:45, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11714  La 29 Elo 2015, 0:14 (GMT+3)  Aihe: Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle? Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 8.5.2015 klo 1.20 kirjoitti:
Olen kärsinyt jo viisi pitkää vuotta, ja vain rahat on viety. Katsotaan, otetaanko vaivaani missään tosissaan. Virkavirhe vanhenee vasta viiden vuoden kuluttua, täytyykö korvapolin touhuista tosissaan tehdä rikosilmoitus. Mikä saatanan oikeus on leikkiä ihmisten terveydellä, mitä helvetin sakkia siellä oikein lusmuilee.



__________________

Viesti kopioitu: täältä


Admin 15.8.2015 klo 17.23 kirjoitti:
Vähäisiä voimavarojaan on säästettävä jaksaakseen ylipäätään sairaana taistella mistään. Mutta kun laitetaan kova kovaa vastaan, eloonjäämismoodi pyörähtää käyntiin. Vähemmän tärkeä jää - niin kuin joku foorumin ylläpitäminen.

Lakiakin on joutunut lukemaan ja tajunnut jotain oleellista: riita- ja rikosasian erilaisen luonteen ja kusetuksen siinäkin. Riita-asiassa kuka tahansa oikeustoimikelpoinen ihminen voi kirjoittaa haastehakemuksen ja laittaa kanteen vireille; oikeudenkäynti rikosasiassa alkaa esitutkinnalla poliisille tehtävän rikosilmoituksen jälkeen. Mitä ihmisille ei ainakaan oikeusaputoimistoissa kerrota, on se, että jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan, asianomistajalla on itse oikeus nostaa syyte rikoksesta toimittamalla kirjallinen haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Koska ihmiset eivät tiedä oikeuksiaan, on helppoa kävellä heidän päältään ja saada alistumaan vääryyksiin esitutkintaviranomaisen ja oikeusaputoimiston siunauksella. Tieto ja raha ovat valtaa; jos niitä ei ole, ei ole paljon oikeuttakaan. Myös rikosten vanhenemisessa on tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon ennen oikeuksista luopumistaan.

Ei ole kenenkään etu, että yhteiskunnasta tulee paikka, jossa yhä härskimmin kävellään heikompien päältä ilman, että nämä pystyisivät ja jaksaisivat puolustaa itseään. Sairailla on täysi työ jo siinä, että sinnittelevät päivästä toiseen ilman hoitoa ja apua, kuten homesairaat, borrelioosin uhrit ja monet muut, lääkärien katsoessa kylmästi vain vierestä ja jättäessä heitteille.

Mutta vaikka olisin kuinka heikossa kunnossa tahansa, ainakaan minulla ei ole pienintäkään aikomusta antaa periksi. Tuolla edellä on viesti, joka pitää harvinaisen hyvin paikkaansa, vaikka se on kirjoitettu jo kauan sitten:

Tulitusta ja laukauksia, joiden välillä voi olla pitkiäkin aikoja hiljaista.

- Juu, turha odottaa, että täällä tässä kunnossa ketään enää viihdyttelisin. Viralliset kirjoitukset kiilaavat ykköseksi heti aamusivujen jälkeen. Rampana ja puolikuntoisena voimat eivät riitä kaikkeen - mietittävä, miten paukkujaan jakaa.


Ja jokaikinen päivä koko helvetin kärsimys taltioidaan aamusivuihin.


Kyselen tuossa alussa, täytyykö korvapolin touhuista tosissaan tehdä rikosilmoitus. Vasta nyt elokuussa tajusin, että rikosteknisesti täytyy. Kansalle annetaan ymmärtää ja kansaa kusetetaan alistumaan esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän päätöksiin, niin kuin näillä olisi muka hyppysissään se perimmäinen päätäntävalta ja oikeus. Jos on eri mieltä heidän kanssaan, asian voi viedä eteenpäin, mutta tarvitaan se esitutkintaviranomaisen tai syyttäjän kielteinen päätös, jonka lisäksi oikeus lainopilliseen apuun säilyy. Katso tarkemmin sitaatista ja linkeistä edellä 15.8.2015 kirjoittamassani viestissä.

Korvapolin jatkaessa ja pitäessä ihmelinjaansa, joka on törmäyskurssilla eduskunnan tarkastusvaliokunnan lausunnon ja inhimillisyysseikkojen kanssa, on tullut luettua kaikenlaista.

Vastikään törmäsin täältä uudestaan tähän, jossa kerrotaan niin kuin laissa määrätään:

Lainaus:
52 §

Erikoissairaanhoitoon pääsy


Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.


Tämä on jo järjestyksessään toinen kerta, kun korvapolilla rikotaan tätä pykälää:

"Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön."

Korvapolin käytäntö on törkeässä ristiriidassa HUSin käytännön kanssa esimerkiksi kirurgisella puolella, ja tutkimusten korvaaminen analysoimalla potilaan vanhoja kuvia uudestaan silkkaa hölmöläisten touhua yliopistollisessa keskussairaalassa ja kerrassaan hävytöntä sairaiden päältäkävelyä ja vähättelyä!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11715  La 29 Elo 2015, 0:40 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 26.8.2015 klo 20.01 kirjoitti:
Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Kirjoitusteknisesti enkä sairaana ja uupuneena jaksanut lisätä heti edellisen perään tuota, minkä olen otsikoinut: "Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle?"

Ei ole tarkoitus vain itkeä ja parkua täällä ja niellä aina vain enemmän, mutta vähäisiä voimiaan on säästeltävä taistellakseen terveitä, omahyväisiä ja pulleita lääkäreitä ja lain väärinkäyttäjiä vastaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11733  Ti 01 Syy 2015, 0:16 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 29.8.2015 klo 0.40 kirjoitti:
Admin 26.8.2015 klo 20.01 kirjoitti:
Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Kirjoitusteknisesti enkä sairaana ja uupuneena jaksanut lisätä heti edellisen perään tuota, minkä olen otsikoinut: "Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle?"

Ei ole tarkoitus vain itkeä ja parkua täällä ja niellä aina vain enemmän, mutta vähäisiä voimiaan on säästeltävä taistellakseen terveitä, omahyväisiä ja pulleita lääkäreitä ja lain väärinkäyttäjiä vastaan.


Sorminiveleni nipistelevät, pistelevät ja oireilevat niin kuin ovat tehneet jo pitkään borrelioosiin käyttämäni antibioottikuurin keskeytyessä ennenaikaisesti. Jos Jumala ja luontaisrohdot eivät auta, minua ei auta mikään. Koko ajan olen vaan kirjoittanut, kaikesta epämukavuudesta huolimatta. En ole täydellinen, mutta helvetin sitkeä olen, ja tämä hirveä taistelu on tehnyt minut entistä sitkeämmäksi. Otsan kirvellessä aamulla kirjoitan pipo päässä ja lämpötyyny reisien päällä jäytämistä vastaan.

Paljon minussa on muuttunut varsinkin viime aikoina. Aion taistella kaikesta, asia kerrallaan.

Maailmaa ei muuteta pelkillä lirkutuksilla ja lässytyksillä, vaan konkreettisilla teoilla; esimerkiksi paremmilla laeilla. Epäkohtia on nostettava esiin, että nähdään, mitä kaikkea pitäisi kehittää.

Hengellisestikin tämä on ollut rajua kasvun aikaa, pois Herran kukkarosta raadolliseen maailmaan, jossa fariseukset ja saddukeukset katsovat tuppisuina hurskauden sädekehä päänsä päällä toisten kärsimystä viereltä - ja allekirjoittavat Aito avioliiton -tyyppisiä lakialoitteita ihmisille, joissa ei virhettä ja vikaa ole, siis heille itselleen. Sukupuolisyrjintää on monenmoista ja kaikki se on kauheaa ja perusteetonta; niin paljon voi mennä kaikessa pieleen. Muttei se ole ainoa ongelma, lukekaapa tää:

Borrelioosi-diagnoosille naurettiin

Mitähän niveliini nyt ottaisin ja miten poskionteloitani hoitaisin? Aamulla on aikainen herätys taas, niin kuin on koko kesän ollut, olen nukkunut tahi en. Maanantai-aamuna heräsin siihen, että parvekkeen yläpuolella rysähti varttia yli seitsemän parikin kertaa. Sairaille pitäisi olla vaivaistaloja niin kuin ennen vanhaan yhä nuorempien joutuessa sairastamaan kroonisesti.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11759  Ti 08 Syy 2015, 0:20 (GMT+3)  Aihe: Tuoreet uutiset Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 1.9.2015 klo 0.16 kirjoitti:
Admin 29.8.2015 klo 0.40 kirjoitti:
Admin 26.8.2015 klo 20.01 kirjoitti:
Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Kirjoitusteknisesti enkä sairaana ja uupuneena jaksanut lisätä heti edellisen perään tuota, minkä olen otsikoinut: "Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle?"

Ei ole tarkoitus vain itkeä ja parkua täällä ja niellä aina vain enemmän, mutta vähäisiä voimiaan on säästeltävä taistellakseen terveitä, omahyväisiä ja pulleita lääkäreitä ja lain väärinkäyttäjiä vastaan.


Sorminiveleni nipistelevät, pistelevät ja oireilevat niin kuin ovat tehneet jo pitkään borrelioosiin käyttämäni antibioottikuurin keskeytyessä ennenaikaisesti. Jos Jumala ja luontaisrohdot eivät auta, minua ei auta mikään. Koko ajan olen vaan kirjoittanut, kaikesta epämukavuudesta huolimatta. En ole täydellinen, mutta helvetin sitkeä olen, ja tämä hirveä taistelu on tehnyt minut entistä sitkeämmäksi. Otsan kirvellessä aamulla kirjoitan pipo päässä ja lämpötyyny reisien päällä jäytämistä vastaan.

Paljon minussa on muuttunut varsinkin viime aikoina. Aion taistella kaikesta, asia kerrallaan.

Maailmaa ei muuteta pelkillä lirkutuksilla ja lässytyksillä, vaan konkreettisilla teoilla; esimerkiksi paremmilla laeilla. Epäkohtia on nostettava esiin, että nähdään, mitä kaikkea pitäisi kehittää.

Hengellisestikin tämä on ollut rajua kasvun aikaa, pois Herran kukkarosta raadolliseen maailmaan, jossa fariseukset ja saddukeukset katsovat tuppisuina hurskauden sädekehä päänsä päällä toisten kärsimystä viereltä - ja allekirjoittavat Aito avioliiton -tyyppisiä lakialoitteita ihmisille, joissa ei virhettä ja vikaa ole, siis heille itselleen. Sukupuolisyrjintää on monenmoista ja kaikki se on kauheaa ja perusteetonta; niin paljon voi mennä kaikessa pieleen. Muttei se ole ainoa ongelma, lukekaapa tää:

Borrelioosi-diagnoosille naurettiin

Mitähän niveliini nyt ottaisin ja miten poskionteloitani hoitaisin? Aamulla on aikainen herätys taas, niin kuin on koko kesän ollut, olen nukkunut tahi en. Maanantai-aamuna heräsin siihen, että parvekkeen yläpuolella rysähti varttia yli seitsemän parikin kertaa. Sairaille pitäisi olla vaivaistaloja niin kuin ennen vanhaan yhä nuorempien joutuessa sairastamaan kroonisesti.


Päivä on ollut pitkä, paljoa ei ehdi kaiken jälkeen.

Jo pelkkään uutisten lukemiseen menee liikaa aikaa. Olisiko tuosta jotakin, jos selaisi tärkeimmät otsikot läpi vaan:

Tuoreet uutiset

Mussutin juuri kourallisen Nigella sativan pikkuruisia siemeniä ja neljä aprikoosin ydintä, joista kirjoitan tuolla. Otsa särkee ikävästi; höyryhengitys eteeristen öljyjen kera on vielä ottamatta. Mahtaisko saada ihan oikeaa apuakin poskionteloon, katsotaan tiedusteltuani sitä. Kirjoituskäden etusormen nivel on tulehtunut ja muuallakin jäytää - saiskohan vielä borrelioosiinkin oikeaa apua, vaikka Virosta tai Timbuktusta, kun Suomessa ihmisten annetaan kärsiä kaikkea vaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11760  Ke 09 Syy 2015, 0:27 (GMT+3)  Aihe: Re: Tuoreet uutiset Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 8.9.2015 klo 0.20 kirjoitti:
Admin 1.9.2015 klo 0.16 kirjoitti:
Admin 29.8.2015 klo 0.40 kirjoitti:
Admin 26.8.2015 klo 20.01 kirjoitti:
Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Kirjoitusteknisesti enkä sairaana ja uupuneena jaksanut lisätä heti edellisen perään tuota, minkä olen otsikoinut: "Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle?"

Ei ole tarkoitus vain itkeä ja parkua täällä ja niellä aina vain enemmän, mutta vähäisiä voimiaan on säästeltävä taistellakseen terveitä, omahyväisiä ja pulleita lääkäreitä ja lain väärinkäyttäjiä vastaan.


Sorminiveleni nipistelevät, pistelevät ja oireilevat niin kuin ovat tehneet jo pitkään borrelioosiin käyttämäni antibioottikuurin keskeytyessä ennenaikaisesti. Jos Jumala ja luontaisrohdot eivät auta, minua ei auta mikään. Koko ajan olen vaan kirjoittanut, kaikesta epämukavuudesta huolimatta. En ole täydellinen, mutta helvetin sitkeä olen, ja tämä hirveä taistelu on tehnyt minut entistä sitkeämmäksi. Otsan kirvellessä aamulla kirjoitan pipo päässä ja lämpötyyny reisien päällä jäytämistä vastaan.

Paljon minussa on muuttunut varsinkin viime aikoina. Aion taistella kaikesta, asia kerrallaan.

Maailmaa ei muuteta pelkillä lirkutuksilla ja lässytyksillä, vaan konkreettisilla teoilla; esimerkiksi paremmilla laeilla. Epäkohtia on nostettava esiin, että nähdään, mitä kaikkea pitäisi kehittää.

Hengellisestikin tämä on ollut rajua kasvun aikaa, pois Herran kukkarosta raadolliseen maailmaan, jossa fariseukset ja saddukeukset katsovat tuppisuina hurskauden sädekehä päänsä päällä toisten kärsimystä viereltä - ja allekirjoittavat Aito avioliiton -tyyppisiä lakialoitteita ihmisille, joissa ei virhettä ja vikaa ole, siis heille itselleen. Sukupuolisyrjintää on monenmoista ja kaikki se on kauheaa ja perusteetonta; niin paljon voi mennä kaikessa pieleen. Muttei se ole ainoa ongelma, lukekaapa tää:

Borrelioosi-diagnoosille naurettiin

Mitähän niveliini nyt ottaisin ja miten poskionteloitani hoitaisin? Aamulla on aikainen herätys taas, niin kuin on koko kesän ollut, olen nukkunut tahi en. Maanantai-aamuna heräsin siihen, että parvekkeen yläpuolella rysähti varttia yli seitsemän parikin kertaa. Sairaille pitäisi olla vaivaistaloja niin kuin ennen vanhaan yhä nuorempien joutuessa sairastamaan kroonisesti.


Päivä on ollut pitkä, paljoa ei ehdi kaiken jälkeen.

Jo pelkkään uutisten lukemiseen menee liikaa aikaa. Olisiko tuosta jotakin, jos selaisi tärkeimmät otsikot läpi vaan:

Tuoreet uutiset

Mussutin juuri kourallisen Nigella sativan pikkuruisia siemeniä ja neljä aprikoosin ydintä, joista kirjoitan tuolla. Otsa särkee ikävästi; höyryhengitys eteeristen öljyjen kera on vielä ottamatta. Mahtaisko saada ihan oikeaa apuakin poskionteloon, katsotaan tiedusteltuani sitä. Kirjoituskäden etusormen nivel on tulehtunut ja muuallakin jäytää - saiskohan vielä borrelioosiinkin oikeaa apua, vaikka Virosta tai Timbuktusta, kun Suomessa ihmisten annetaan kärsiä kaikkea vaan.


Vointi voi romahtaa jo seuraavassa hetkessä niin kuin viime yönä, jolloin nukuin vain pari tuntia. Kääntyilin luusäryssä, ja karseaa nousta ylös kirjoittamaan aamusivuja aivoilla, jotka eivät toimi. Koko päivä haahuilua kuin jonain zombiena aamusivut edelleen kesken. Sitten vasta illalla puoli yhdentoista jälkeen pakotan itseni kirjoittamaan sydän pistävänä jutut loppuun, ja Jumala kannustaa minua oikolukemaan kaikki saman tien opetettuaan minua kovalla kädellä taas; ja niin teenkin, paitsi että nukahdan pari kertaa ja jatkan taas, mutta saan kuin saankin aamusivut oikoluettua puoleen yöhön mennessä, jota ei tapahdu läheskään aina.

Tällaiset päivät eivät ole mukavia, mutta oikeasti elämässä on paljon enemmän rankkoja kuin mukavia päiviä.

Löysin muuten uudet sivut, joilta sai ladattua ilmaisen Lyme Paradigm -kirjan ja tarjolla on paljon muutakin mielenkiintoista tietoa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11761  To 10 Syy 2015, 0:33 (GMT+3)  Aihe: Lymen paradigman muuttaminen - auttajien opas läpi labyrintin Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 9.9.2015 klo 0.27 kirjoitti:
Admin 8.9.2015 klo 0.20 kirjoitti:
Admin 1.9.2015 klo 0.16 kirjoitti:
Admin 29.8.2015 klo 0.40 kirjoitti:
Admin 26.8.2015 klo 20.01 kirjoitti:
Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Kirjoitusteknisesti enkä sairaana ja uupuneena jaksanut lisätä heti edellisen perään tuota, minkä olen otsikoinut: "Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle?"

Ei ole tarkoitus vain itkeä ja parkua täällä ja niellä aina vain enemmän, mutta vähäisiä voimiaan on säästeltävä taistellakseen terveitä, omahyväisiä ja pulleita lääkäreitä ja lain väärinkäyttäjiä vastaan.


Sorminiveleni nipistelevät, pistelevät ja oireilevat niin kuin ovat tehneet jo pitkään borrelioosiin käyttämäni antibioottikuurin keskeytyessä ennenaikaisesti. Jos Jumala ja luontaisrohdot eivät auta, minua ei auta mikään. Koko ajan olen vaan kirjoittanut, kaikesta epämukavuudesta huolimatta. En ole täydellinen, mutta helvetin sitkeä olen, ja tämä hirveä taistelu on tehnyt minut entistä sitkeämmäksi. Otsan kirvellessä aamulla kirjoitan pipo päässä ja lämpötyyny reisien päällä jäytämistä vastaan.

Paljon minussa on muuttunut varsinkin viime aikoina. Aion taistella kaikesta, asia kerrallaan.

Maailmaa ei muuteta pelkillä lirkutuksilla ja lässytyksillä, vaan konkreettisilla teoilla; esimerkiksi paremmilla laeilla. Epäkohtia on nostettava esiin, että nähdään, mitä kaikkea pitäisi kehittää.

Hengellisestikin tämä on ollut rajua kasvun aikaa, pois Herran kukkarosta raadolliseen maailmaan, jossa fariseukset ja saddukeukset katsovat tuppisuina hurskauden sädekehä päänsä päällä toisten kärsimystä viereltä - ja allekirjoittavat Aito avioliiton -tyyppisiä lakialoitteita ihmisille, joissa ei virhettä ja vikaa ole, siis heille itselleen. Sukupuolisyrjintää on monenmoista ja kaikki se on kauheaa ja perusteetonta; niin paljon voi mennä kaikessa pieleen. Muttei se ole ainoa ongelma, lukekaapa tää:

Borrelioosi-diagnoosille naurettiin

Mitähän niveliini nyt ottaisin ja miten poskionteloitani hoitaisin? Aamulla on aikainen herätys taas, niin kuin on koko kesän ollut, olen nukkunut tahi en. Maanantai-aamuna heräsin siihen, että parvekkeen yläpuolella rysähti varttia yli seitsemän parikin kertaa. Sairaille pitäisi olla vaivaistaloja niin kuin ennen vanhaan yhä nuorempien joutuessa sairastamaan kroonisesti.


Päivä on ollut pitkä, paljoa ei ehdi kaiken jälkeen.

Jo pelkkään uutisten lukemiseen menee liikaa aikaa. Olisiko tuosta jotakin, jos selaisi tärkeimmät otsikot läpi vaan:

Tuoreet uutiset

Mussutin juuri kourallisen Nigella sativan pikkuruisia siemeniä ja neljä aprikoosin ydintä, joista kirjoitan tuolla. Otsa särkee ikävästi; höyryhengitys eteeristen öljyjen kera on vielä ottamatta. Mahtaisko saada ihan oikeaa apuakin poskionteloon, katsotaan tiedusteltuani sitä. Kirjoituskäden etusormen nivel on tulehtunut ja muuallakin jäytää - saiskohan vielä borrelioosiinkin oikeaa apua, vaikka Virosta tai Timbuktusta, kun Suomessa ihmisten annetaan kärsiä kaikkea vaan.


Vointi voi romahtaa jo seuraavassa hetkessä niin kuin viime yönä, jolloin nukuin vain pari tuntia. Kääntyilin luusäryssä, ja karseaa nousta ylös kirjoittamaan aamusivuja aivoilla, jotka eivät toimi. Koko päivä haahuilua kuin jonain zombiena aamusivut edelleen kesken. Sitten vasta illalla puoli yhdentoista jälkeen pakotan itseni kirjoittamaan sydän pistävänä jutut loppuun, ja Jumala kannustaa minua oikolukemaan kaikki saman tien opetettuaan minua kovalla kädellä taas; ja niin teenkin, paitsi että nukahdan pari kertaa ja jatkan taas, mutta saan kuin saankin aamusivut oikoluettua puoleen yöhön mennessä, jota ei tapahdu läheskään aina.

Tällaiset päivät eivät ole mukavia, mutta oikeasti elämässä on paljon enemmän rankkoja kuin mukavia päiviä.

Löysin muuten uudet sivut, joilta sai ladattua ilmaisen Lyme Paradigm -kirjan ja tarjolla on paljon muutakin mielenkiintoista tietoa.


Lymen paradigman muuttaminen - auttajien opas läpi labyrintin:

Shifting the Lyme Paradigm -
The Caretakers' Guide through the Labyrinth


Siihen se keskiviikkoilta yöhön asti hurahtikin kiinnostuttuani selaamaan kirjaa, jonka nimeä pähkäilin suomeksi.

Aloin lukemisen keskeltä Carlan luusärystä edeten kirjoittajan omaan tarinaan, kunnes pidin vähän taukoa ja jatkoin eteenpäin, tajuten materiaalia olevan aivan hirveästi, ettei sitä nielaistakaan siitä vaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11762  La 12 Syy 2015, 0:44 (GMT+3)  Aihe: Re: Lymen paradigman muuttaminen - auttajien opas läpi labyrintin Vastaa lainaamalla viestiä

Admin kirjoitti:
Admin 9.9.2015 klo 0.27 kirjoitti:
Admin 8.9.2015 klo 0.20 kirjoitti:
Admin 1.9.2015 klo 0.16 kirjoitti:
Admin 29.8.2015 klo 0.40 kirjoitti:
Admin 26.8.2015 klo 20.01 kirjoitti:
Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Kirjoitusteknisesti enkä sairaana ja uupuneena jaksanut lisätä heti edellisen perään tuota, minkä olen otsikoinut: "Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle?"

Ei ole tarkoitus vain itkeä ja parkua täällä ja niellä aina vain enemmän, mutta vähäisiä voimiaan on säästeltävä taistellakseen terveitä, omahyväisiä ja pulleita lääkäreitä ja lain väärinkäyttäjiä vastaan.


Sorminiveleni nipistelevät, pistelevät ja oireilevat niin kuin ovat tehneet jo pitkään borrelioosiin käyttämäni antibioottikuurin keskeytyessä ennenaikaisesti. Jos Jumala ja luontaisrohdot eivät auta, minua ei auta mikään. Koko ajan olen vaan kirjoittanut, kaikesta epämukavuudesta huolimatta. En ole täydellinen, mutta helvetin sitkeä olen, ja tämä hirveä taistelu on tehnyt minut entistä sitkeämmäksi. Otsan kirvellessä aamulla kirjoitan pipo päässä ja lämpötyyny reisien päällä jäytämistä vastaan.

Paljon minussa on muuttunut varsinkin viime aikoina. Aion taistella kaikesta, asia kerrallaan.

Maailmaa ei muuteta pelkillä lirkutuksilla ja lässytyksillä, vaan konkreettisilla teoilla; esimerkiksi paremmilla laeilla. Epäkohtia on nostettava esiin, että nähdään, mitä kaikkea pitäisi kehittää.

Hengellisestikin tämä on ollut rajua kasvun aikaa, pois Herran kukkarosta raadolliseen maailmaan, jossa fariseukset ja saddukeukset katsovat tuppisuina hurskauden sädekehä päänsä päällä toisten kärsimystä viereltä - ja allekirjoittavat Aito avioliiton -tyyppisiä lakialoitteita ihmisille, joissa ei virhettä ja vikaa ole, siis heille itselleen. Sukupuolisyrjintää on monenmoista ja kaikki se on kauheaa ja perusteetonta; niin paljon voi mennä kaikessa pieleen. Muttei se ole ainoa ongelma, lukekaapa tää:

Borrelioosi-diagnoosille naurettiin

Mitähän niveliini nyt ottaisin ja miten poskionteloitani hoitaisin? Aamulla on aikainen herätys taas, niin kuin on koko kesän ollut, olen nukkunut tahi en. Maanantai-aamuna heräsin siihen, että parvekkeen yläpuolella rysähti varttia yli seitsemän parikin kertaa. Sairaille pitäisi olla vaivaistaloja niin kuin ennen vanhaan yhä nuorempien joutuessa sairastamaan kroonisesti.


Päivä on ollut pitkä, paljoa ei ehdi kaiken jälkeen.

Jo pelkkään uutisten lukemiseen menee liikaa aikaa. Olisiko tuosta jotakin, jos selaisi tärkeimmät otsikot läpi vaan:

Tuoreet uutiset

Mussutin juuri kourallisen Nigella sativan pikkuruisia siemeniä ja neljä aprikoosin ydintä, joista kirjoitan tuolla. Otsa särkee ikävästi; höyryhengitys eteeristen öljyjen kera on vielä ottamatta. Mahtaisko saada ihan oikeaa apuakin poskionteloon, katsotaan tiedusteltuani sitä. Kirjoituskäden etusormen nivel on tulehtunut ja muuallakin jäytää - saiskohan vielä borrelioosiinkin oikeaa apua, vaikka Virosta tai Timbuktusta, kun Suomessa ihmisten annetaan kärsiä kaikkea vaan.


Vointi voi romahtaa jo seuraavassa hetkessä niin kuin viime yönä, jolloin nukuin vain pari tuntia. Kääntyilin luusäryssä, ja karseaa nousta ylös kirjoittamaan aamusivuja aivoilla, jotka eivät toimi. Koko päivä haahuilua kuin jonain zombiena aamusivut edelleen kesken. Sitten vasta illalla puoli yhdentoista jälkeen pakotan itseni kirjoittamaan sydän pistävänä jutut loppuun, ja Jumala kannustaa minua oikolukemaan kaikki saman tien opetettuaan minua kovalla kädellä taas; ja niin teenkin, paitsi että nukahdan pari kertaa ja jatkan taas, mutta saan kuin saankin aamusivut oikoluettua puoleen yöhön mennessä, jota ei tapahdu läheskään aina.

Tällaiset päivät eivät ole mukavia, mutta oikeasti elämässä on paljon enemmän rankkoja kuin mukavia päiviä.

Löysin muuten uudet sivut, joilta sai ladattua ilmaisen Lyme Paradigm -kirjan ja tarjolla on paljon muutakin mielenkiintoista tietoa.


Lymen paradigman muuttaminen - auttajien opas läpi labyrintin:

Shifting the Lyme Paradigm -
The Caretakers' Guide through the Labyrinth


Siihen se keskiviikkoilta yöhön asti hurahtikin kiinnostuttuani selaamaan kirjaa, jonka nimeä pähkäilin suomeksi.

Aloin lukemisen keskeltä Carlan luusärystä edeten kirjoittajan omaan tarinaan, kunnes pidin vähän taukoa ja jatkoin eteenpäin, tajuten materiaalia olevan aivan hirveästi, ettei sitä nielaistakaan siitä vaan.


Kello 0.17.

Seuraavaksi oikoluku saatuani jo aamusta pakertamani aamusivut viimein kirjoitettua. Rankkojen öiden perään rankkoja päiviä, loputtomiin. Neurologisia oireita; tärinää, vapinaa ja muuta. Kasvoissa ja silmissä koko perjantain turvotusta, joka ei laskenut. Munuaisten kohdalla kihelmöintiä niin kuin joskus aiemminkin. Jo pitkään lähes päivittäin vasemmasta nivusesta läikähtää alaspäin kuin lämmintä vettä. Mainittuani hermovauriosta pojalleni hän kysyi, miksen ole kertonut aiemmin. Mutten ole muistanut kirjoittaa siitä aamusivuihinkaan kuin vasta nyt kärsiessäni koko ajan monista neurologisista oireista. Milloin missäkin nykii koko ajan; kankussa, nenässä tai muualla - tulisin hulluksi, jos kiinnittäisin kaikkeen huomiota.

Nyt on Lyme Paradigm -kirja luettavassa muodossa niin tietokoneella kuin kännykässäkin, josta siitäkin sitä pystyy hyvin lukemaan.

Kello 0.35 nyt. Ehkä yhteen mennessä aamusivut on oikoluettu ellen nukahtele paljoa, ja otettava vielä höyryhengitystä perään, jos menisi otsaonteloonkin edes vähän.

Korvapolista ei ole kuulunut edelleenkään mitään. Kovaa linjaa ja sadismia ihmisten terveyden kustannuksella.

Kello 0.41. Tuskinpa saan oikoluettua yhteen, taitaa mennä vähän yli.

Mutta kirjoitustaidon vaaliminen tärkeää. Kukapa sairaan puolesta taistelisi ellei sairas itse?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11765  La 12 Syy 2015, 11:27 (GMT+3)  Aihe: Re: Lymen paradigman muuttaminen - auttajien opas läpi labyrintin Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 12.9.2015 klo 0.44 kirjoitti:
Admin kirjoitti:
Admin 9.9.2015 klo 0.27 kirjoitti:
Admin 8.9.2015 klo 0.20 kirjoitti:
Admin 1.9.2015 klo 0.16 kirjoitti:
Admin 29.8.2015 klo 0.40 kirjoitti:
Admin 26.8.2015 klo 20.01 kirjoitti:
Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Kirjoitusteknisesti enkä sairaana ja uupuneena jaksanut lisätä heti edellisen perään tuota, minkä olen otsikoinut: "Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle?"

Ei ole tarkoitus vain itkeä ja parkua täällä ja niellä aina vain enemmän, mutta vähäisiä voimiaan on säästeltävä taistellakseen terveitä, omahyväisiä ja pulleita lääkäreitä ja lain väärinkäyttäjiä vastaan.


Sorminiveleni nipistelevät, pistelevät ja oireilevat niin kuin ovat tehneet jo pitkään borrelioosiin käyttämäni antibioottikuurin keskeytyessä ennenaikaisesti. Jos Jumala ja luontaisrohdot eivät auta, minua ei auta mikään. Koko ajan olen vaan kirjoittanut, kaikesta epämukavuudesta huolimatta. En ole täydellinen, mutta helvetin sitkeä olen, ja tämä hirveä taistelu on tehnyt minut entistä sitkeämmäksi. Otsan kirvellessä aamulla kirjoitan pipo päässä ja lämpötyyny reisien päällä jäytämistä vastaan.

Paljon minussa on muuttunut varsinkin viime aikoina. Aion taistella kaikesta, asia kerrallaan.

Maailmaa ei muuteta pelkillä lirkutuksilla ja lässytyksillä, vaan konkreettisilla teoilla; esimerkiksi paremmilla laeilla. Epäkohtia on nostettava esiin, että nähdään, mitä kaikkea pitäisi kehittää.

Hengellisestikin tämä on ollut rajua kasvun aikaa, pois Herran kukkarosta raadolliseen maailmaan, jossa fariseukset ja saddukeukset katsovat tuppisuina hurskauden sädekehä päänsä päällä toisten kärsimystä viereltä - ja allekirjoittavat Aito avioliiton -tyyppisiä lakialoitteita ihmisille, joissa ei virhettä ja vikaa ole, siis heille itselleen. Sukupuolisyrjintää on monenmoista ja kaikki se on kauheaa ja perusteetonta; niin paljon voi mennä kaikessa pieleen. Muttei se ole ainoa ongelma, lukekaapa tää:

Borrelioosi-diagnoosille naurettiin

Mitähän niveliini nyt ottaisin ja miten poskionteloitani hoitaisin? Aamulla on aikainen herätys taas, niin kuin on koko kesän ollut, olen nukkunut tahi en. Maanantai-aamuna heräsin siihen, että parvekkeen yläpuolella rysähti varttia yli seitsemän parikin kertaa. Sairaille pitäisi olla vaivaistaloja niin kuin ennen vanhaan yhä nuorempien joutuessa sairastamaan kroonisesti.


Päivä on ollut pitkä, paljoa ei ehdi kaiken jälkeen.

Jo pelkkään uutisten lukemiseen menee liikaa aikaa. Olisiko tuosta jotakin, jos selaisi tärkeimmät otsikot läpi vaan:

Tuoreet uutiset

Mussutin juuri kourallisen Nigella sativan pikkuruisia siemeniä ja neljä aprikoosin ydintä, joista kirjoitan tuolla. Otsa särkee ikävästi; höyryhengitys eteeristen öljyjen kera on vielä ottamatta. Mahtaisko saada ihan oikeaa apuakin poskionteloon, katsotaan tiedusteltuani sitä. Kirjoituskäden etusormen nivel on tulehtunut ja muuallakin jäytää - saiskohan vielä borrelioosiinkin oikeaa apua, vaikka Virosta tai Timbuktusta, kun Suomessa ihmisten annetaan kärsiä kaikkea vaan.


Vointi voi romahtaa jo seuraavassa hetkessä niin kuin viime yönä, jolloin nukuin vain pari tuntia. Kääntyilin luusäryssä, ja karseaa nousta ylös kirjoittamaan aamusivuja aivoilla, jotka eivät toimi. Koko päivä haahuilua kuin jonain zombiena aamusivut edelleen kesken. Sitten vasta illalla puoli yhdentoista jälkeen pakotan itseni kirjoittamaan sydän pistävänä jutut loppuun, ja Jumala kannustaa minua oikolukemaan kaikki saman tien opetettuaan minua kovalla kädellä taas; ja niin teenkin, paitsi että nukahdan pari kertaa ja jatkan taas, mutta saan kuin saankin aamusivut oikoluettua puoleen yöhön mennessä, jota ei tapahdu läheskään aina.

Tällaiset päivät eivät ole mukavia, mutta oikeasti elämässä on paljon enemmän rankkoja kuin mukavia päiviä.

Löysin muuten uudet sivut, joilta sai ladattua ilmaisen Lyme Paradigm -kirjan ja tarjolla on paljon muutakin mielenkiintoista tietoa.


Lymen paradigman muuttaminen - auttajien opas läpi labyrintin:

Shifting the Lyme Paradigm -
The Caretakers' Guide through the Labyrinth


Siihen se keskiviikkoilta yöhön asti hurahtikin kiinnostuttuani selaamaan kirjaa, jonka nimeä pähkäilin suomeksi.

Aloin lukemisen keskeltä Carlan luusärystä edeten kirjoittajan omaan tarinaan, kunnes pidin vähän taukoa ja jatkoin eteenpäin, tajuten materiaalia olevan aivan hirveästi, ettei sitä nielaistakaan siitä vaan.


Kello 0.17.

Seuraavaksi oikoluku saatuani jo aamusta pakertamani aamusivut viimein kirjoitettua. Rankkojen öiden perään rankkoja päiviä, loputtomiin. Neurologisia oireita; tärinää, vapinaa ja muuta. Kasvoissa ja silmissä koko perjantain turvotusta, joka ei laskenut. Munuaisten kohdalla kihelmöintiä niin kuin joskus aiemminkin. Jo pitkään lähes päivittäin vasemmasta nivusesta läikähtää alaspäin kuin lämmintä vettä. Mainittuani hermovauriosta pojalleni hän kysyi, miksen ole kertonut aiemmin. Mutten ole muistanut kirjoittaa siitä aamusivuihinkaan kuin vasta nyt kärsiessäni koko ajan monista neurologisista oireista. Milloin missäkin nykii koko ajan; kankussa, nenässä tai muualla - tulisin hulluksi, jos kiinnittäisin kaikkeen huomiota.

Nyt on Lyme Paradigm -kirja luettavassa muodossa niin tietokoneella kuin kännykässäkin, josta siitäkin sitä pystyy hyvin lukemaan.

Kello 0.35 nyt. Ehkä yhteen mennessä aamusivut on oikoluettu ellen nukahtele paljoa, ja otettava vielä höyryhengitystä perään, jos menisi otsaonteloonkin edes vähän.

Korvapolista ei ole kuulunut edelleenkään mitään. Kovaa linjaa ja sadismia ihmisten terveyden kustannuksella.

Kello 0.41. Tuskinpa saan oikoluettua yhteen, taitaa mennä vähän yli.

Mutta kirjoitustaidon vaaliminen tärkeää. Kukapa sairaan puolesta taistelisi ellei sairas itse?


Eipä mennyt oikolukeminen vähän yli yhteen, vaan puoli kolmeen yöllä, joka aika rankkaa, jonka jälkeen oli otettava höyryhengitystäkin vielä.

Yritettävä tehdä kaikki ajallaan, vaikka raskasta onkin. Kokemus on osoittanut, että parempi oikolukea aamusivut vaikka myöhään aamuyöllä, kun perään on kirjoitettava jo uudet, niin kauan kuin leikissä meinaa pysyä.

Noustuani jo kahdeksalta ylös kuultuani yläkerrasta ääniä huonosti nukutun yön jälkeen kiusaajan ei tarvinnut kolistella minua enää hereille ja poikakin sai nukkua vähän pidempään.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11767  La 12 Syy 2015, 11:59 (GMT+3)  Aihe: Re: Lymen paradigman muuttaminen - auttajien opas läpi labyrintin Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 12.9.2015 klo 11.27 kirjoitti:
Admin 12.9.2015 klo 0.44 kirjoitti:
Admin kirjoitti:
Admin 9.9.2015 klo 0.27 kirjoitti:
Admin 8.9.2015 klo 0.20 kirjoitti:
Admin 1.9.2015 klo 0.16 kirjoitti:
Admin 29.8.2015 klo 0.40 kirjoitti:
Admin 26.8.2015 klo 20.01 kirjoitti:
Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Kirjoitusteknisesti enkä sairaana ja uupuneena jaksanut lisätä heti edellisen perään tuota, minkä olen otsikoinut: "Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle?"

Ei ole tarkoitus vain itkeä ja parkua täällä ja niellä aina vain enemmän, mutta vähäisiä voimiaan on säästeltävä taistellakseen terveitä, omahyväisiä ja pulleita lääkäreitä ja lain väärinkäyttäjiä vastaan.


Sorminiveleni nipistelevät, pistelevät ja oireilevat niin kuin ovat tehneet jo pitkään borrelioosiin käyttämäni antibioottikuurin keskeytyessä ennenaikaisesti. Jos Jumala ja luontaisrohdot eivät auta, minua ei auta mikään. Koko ajan olen vaan kirjoittanut, kaikesta epämukavuudesta huolimatta. En ole täydellinen, mutta helvetin sitkeä olen, ja tämä hirveä taistelu on tehnyt minut entistä sitkeämmäksi. Otsan kirvellessä aamulla kirjoitan pipo päässä ja lämpötyyny reisien päällä jäytämistä vastaan.

Paljon minussa on muuttunut varsinkin viime aikoina. Aion taistella kaikesta, asia kerrallaan.

Maailmaa ei muuteta pelkillä lirkutuksilla ja lässytyksillä, vaan konkreettisilla teoilla; esimerkiksi paremmilla laeilla. Epäkohtia on nostettava esiin, että nähdään, mitä kaikkea pitäisi kehittää.

Hengellisestikin tämä on ollut rajua kasvun aikaa, pois Herran kukkarosta raadolliseen maailmaan, jossa fariseukset ja saddukeukset katsovat tuppisuina hurskauden sädekehä päänsä päällä toisten kärsimystä viereltä - ja allekirjoittavat Aito avioliiton -tyyppisiä lakialoitteita ihmisille, joissa ei virhettä ja vikaa ole, siis heille itselleen. Sukupuolisyrjintää on monenmoista ja kaikki se on kauheaa ja perusteetonta; niin paljon voi mennä kaikessa pieleen. Muttei se ole ainoa ongelma, lukekaapa tää:

Borrelioosi-diagnoosille naurettiin

Mitähän niveliini nyt ottaisin ja miten poskionteloitani hoitaisin? Aamulla on aikainen herätys taas, niin kuin on koko kesän ollut, olen nukkunut tahi en. Maanantai-aamuna heräsin siihen, että parvekkeen yläpuolella rysähti varttia yli seitsemän parikin kertaa. Sairaille pitäisi olla vaivaistaloja niin kuin ennen vanhaan yhä nuorempien joutuessa sairastamaan kroonisesti.


Päivä on ollut pitkä, paljoa ei ehdi kaiken jälkeen.

Jo pelkkään uutisten lukemiseen menee liikaa aikaa. Olisiko tuosta jotakin, jos selaisi tärkeimmät otsikot läpi vaan:

Tuoreet uutiset

Mussutin juuri kourallisen Nigella sativan pikkuruisia siemeniä ja neljä aprikoosin ydintä, joista kirjoitan tuolla. Otsa särkee ikävästi; höyryhengitys eteeristen öljyjen kera on vielä ottamatta. Mahtaisko saada ihan oikeaa apuakin poskionteloon, katsotaan tiedusteltuani sitä. Kirjoituskäden etusormen nivel on tulehtunut ja muuallakin jäytää - saiskohan vielä borrelioosiinkin oikeaa apua, vaikka Virosta tai Timbuktusta, kun Suomessa ihmisten annetaan kärsiä kaikkea vaan.


Vointi voi romahtaa jo seuraavassa hetkessä niin kuin viime yönä, jolloin nukuin vain pari tuntia. Kääntyilin luusäryssä, ja karseaa nousta ylös kirjoittamaan aamusivuja aivoilla, jotka eivät toimi. Koko päivä haahuilua kuin jonain zombiena aamusivut edelleen kesken. Sitten vasta illalla puoli yhdentoista jälkeen pakotan itseni kirjoittamaan sydän pistävänä jutut loppuun, ja Jumala kannustaa minua oikolukemaan kaikki saman tien opetettuaan minua kovalla kädellä taas; ja niin teenkin, paitsi että nukahdan pari kertaa ja jatkan taas, mutta saan kuin saankin aamusivut oikoluettua puoleen yöhön mennessä, jota ei tapahdu läheskään aina.

Tällaiset päivät eivät ole mukavia, mutta oikeasti elämässä on paljon enemmän rankkoja kuin mukavia päiviä.

Löysin muuten uudet sivut, joilta sai ladattua ilmaisen Lyme Paradigm -kirjan ja tarjolla on paljon muutakin mielenkiintoista tietoa.


Lymen paradigman muuttaminen - auttajien opas läpi labyrintin:

Shifting the Lyme Paradigm -
The Caretakers' Guide through the Labyrinth


Siihen se keskiviikkoilta yöhön asti hurahtikin kiinnostuttuani selaamaan kirjaa, jonka nimeä pähkäilin suomeksi.

Aloin lukemisen keskeltä Carlan luusärystä edeten kirjoittajan omaan tarinaan, kunnes pidin vähän taukoa ja jatkoin eteenpäin, tajuten materiaalia olevan aivan hirveästi, ettei sitä nielaistakaan siitä vaan.


Kello 0.17.

Seuraavaksi oikoluku saatuani jo aamusta pakertamani aamusivut viimein kirjoitettua. Rankkojen öiden perään rankkoja päiviä, loputtomiin. Neurologisia oireita; tärinää, vapinaa ja muuta. Kasvoissa ja silmissä koko perjantain turvotusta, joka ei laskenut. Munuaisten kohdalla kihelmöintiä niin kuin joskus aiemminkin. Jo pitkään lähes päivittäin vasemmasta nivusesta läikähtää alaspäin kuin lämmintä vettä. Mainittuani hermovauriosta pojalleni hän kysyi, miksen ole kertonut aiemmin. Mutten ole muistanut kirjoittaa siitä aamusivuihinkaan kuin vasta nyt kärsiessäni koko ajan monista neurologisista oireista. Milloin missäkin nykii koko ajan; kankussa, nenässä tai muualla - tulisin hulluksi, jos kiinnittäisin kaikkeen huomiota.

Nyt on Lyme Paradigm -kirja luettavassa muodossa niin tietokoneella kuin kännykässäkin, josta siitäkin sitä pystyy hyvin lukemaan.

Kello 0.35 nyt. Ehkä yhteen mennessä aamusivut on oikoluettu ellen nukahtele paljoa, ja otettava vielä höyryhengitystä perään, jos menisi otsaonteloonkin edes vähän.

Korvapolista ei ole kuulunut edelleenkään mitään. Kovaa linjaa ja sadismia ihmisten terveyden kustannuksella.

Kello 0.41. Tuskinpa saan oikoluettua yhteen, taitaa mennä vähän yli.

Mutta kirjoitustaidon vaaliminen tärkeää. Kukapa sairaan puolesta taistelisi ellei sairas itse?


Eipä mennyt oikolukeminen vähän yli yhteen, vaan puoli kolmeen yöllä, joka aika rankkaa, jonka jälkeen oli otettava höyryhengitystäkin vielä.

Yritettävä tehdä kaikki ajallaan, vaikka raskasta onkin. Kokemus on osoittanut, että parempi oikolukea aamusivut vaikka myöhään aamuyöllä, kun perään on kirjoitettava jo uudet, niin kauan kuin leikissä meinaa pysyä.

Noustuani jo kahdeksalta ylös kuultuani yläkerrasta ääniä huonosti nukutun yön jälkeen kiusaajan ei tarvinnut kolistella minua enää hereille ja poikakin sai nukkua vähän pidempään.


Osaan arvostaa sitä, kun joku antaa sairaana selkänahastaan, vieläpä ilmaiseksi, jotain. Paneuduttava tähän vielä enemmän:

Shifting the Lyme Paradigm -
The Caretakers' Guide through the Labyrinth


Yhteenvetoa tästä tuutista myöhemmin; eihän kukaan viitsi tehdä nykyaikana ilmaiseksi enää mitään, varsinkaan lääkärit.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 11770  Ti 15 Syy 2015, 1:03 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 12.9.2015 klo 11.59 kirjoitti:
Admin 12.9.2015 klo 11.27 kirjoitti:
Admin 12.9.2015 klo 0.44 kirjoitti:
Admin kirjoitti:
Admin 9.9.2015 klo 0.27 kirjoitti:
Admin 8.9.2015 klo 0.20 kirjoitti:
Admin 1.9.2015 klo 0.16 kirjoitti:
Admin 29.8.2015 klo 0.40 kirjoitti:
Admin 26.8.2015 klo 20.01 kirjoitti:
Kopioin edelle aloitukseni loppuvuodelta 2012:

Vääryys täällä juhlii ja heikompaa sorretaan

Ketjussa on vain pari viestiä, asian ollessa ajankohtainen aina vaan.

Olen ollut tosi sairas sekä otsaonteloon levinneen poskiontelotulehduksen että luissa ja kaikkialla jäytävän borrelioosin takia.

Lääkäreiden jätettyä minut heitteille vain omat konstit ovat jäljellä. Kuinka terve on ihminen, joka tarvitsee pipoa nukkumaan mennessä poskiontelon kirvelyä lievittämään? Kun pipoa ei ole ollut käytettävissä, on pitänyt turvautua froteepyyhkeisiin ja viimeksi fleecehuppuun, jota piti painella vielä tiiviimmin kirvelevää otsaonteloa vasten. Onneksi olin ottanut varmuuden vuoksi toppatakin ja fleecehupun mukaani, vaikka oli hellettä. Sitä paitsi tarvitsin villasukkahousujen ja kaksien villasukkien lisäksi myös fleecehaalaria luusärkyä estämään. Mutta yö oli kauhea ja se "lomareissu" oli sitten siinä. Poskiontelo oli niin pahana, että sitä oli tultava kotiin hoitamaan. Olin niin loppu, että nukahtelin autossa kymmeniä kertoja, jonka jälkeen aamusivut oli vielä kirjoitettava loppuun ja oikoluettava puolen yön jälkeen. Sisulla, niin kuin edellisenä yönäkin puoli kolmen maissa. Mutta nyt oli otettava höyryhengitystä Sinus Doctorin eteeristen timjami-, kaneli- ja neilikkaöljyjen kera höystettynä pelargoniaöljyllä Aspergillusta vastaan. Olihan meikällä vastikään hankittu uusi höyryhengityslaitekin, jolla olisi kelvannut höyrytellä, ellei se olisi alkanut hajota yhä enemmän. Silikonitiiviste lähti kokonaan irti niin, että vedet valuivat laitteen sisään, jota ei uskalla enää juuri käyttää. Paitsi tänään, kun pipokaan ei auttanut otsakirvelyyn aamusivuja kirjoittaessani. Oli pakko ollessani niin kipeä, ja sain kaottua vähän limaa pois. Rämä laite on pöydällä edelleen, sillä höyryhengitys oikeilla eteerisillä öljyillä on mitä tehokkainta oma-apua, vaikkei tehoakaan tukkeutuneeseen ethmoidaalilokeroon. Tuleepa vaan mieleeni kevät 2012, kun zapperi hajosi juuri, kun punkki puri minua ja olisin tarvinnut laitetta nujertamaan infektion ennen kuin se leviäisi ympäriinsä, niin kuin tapahtui. Mutta jos hyvin käy, poika tuo minulle uuden höyryhengityslaitteen tänään.

Olen pitänyt kirjoituskunnostani hyvää huolta, vaikka ajatus takkuilee usein ja se vaatii ponnisteluja. Olisi niin helppoa jäädä sängynpohjalle vain makaamaan, kun on niin sairas. Lepo on paras lääke - eikö sairas saisi edes levätä? Mutta jos sairas lepää, kuka hänen puolestaan taistelee ja kirjoittaa?

Voimat ovat heikentyneet, mutta kuka taistelee ja kirjoittaa, ellei sairas itse?

Pahoinvoivana ja luut särkevinä oli lähes ylivoimaista kiskoa itsensä sängystä ylös ja lähteä ulos pienelle lenkille. Vedän sauvoja perässäni ja ajattelen, kuinka täällä aina vääryys ja vahvempi voittaa. Kyynel vierähtää poskelle, jonne se jää. En pyyhi sitä pois jatkaessani eteenpäin. Jos en aina rukoile sydänverelläni, niin nyt sen teen. Rukoilen sydänjuuriani myöten Jumalaa johdattamaan kaikessa. Miten mistään voisi tulla mitään hyvää, ellei Jumala olisi johdattamassa. Vain Jumala tietää oikeat ratkaisut, että suunta on oikea.

Kaikki on niin kipeää, raskasta ja hankalaa. En ole pyyhkinyt kyyneltä pois, miksi pyyhkisin. Jatkan vaan eteenpäin, kunnes Jumala puhuu taas. Että minun on kirjoitettava kaikesta. Kaivan kännykän taskusta ja katson, mitä kello on. 17.15, joka painettava mieleen.

Ne eivät halua kirjoituksiani, mutta minun on kirjoitettava kaikesta. Miten ihmisiä täällä kohdellaan.


Kirjoitusteknisesti enkä sairaana ja uupuneena jaksanut lisätä heti edellisen perään tuota, minkä olen otsikoinut: "Kidutusta vai lakia ja oikeutta kansalle?"

Ei ole tarkoitus vain itkeä ja parkua täällä ja niellä aina vain enemmän, mutta vähäisiä voimiaan on säästeltävä taistellakseen terveitä, omahyväisiä ja pulleita lääkäreitä ja lain väärinkäyttäjiä vastaan.


Sorminiveleni nipistelevät, pistelevät ja oireilevat niin kuin ovat tehneet jo pitkään borrelioosiin käyttämäni antibioottikuurin keskeytyessä ennenaikaisesti. Jos Jumala ja luontaisrohdot eivät auta, minua ei auta mikään. Koko ajan olen vaan kirjoittanut, kaikesta epämukavuudesta huolimatta. En ole täydellinen, mutta helvetin sitkeä olen, ja tämä hirveä taistelu on tehnyt minut entistä sitkeämmäksi. Otsan kirvellessä aamulla kirjoitan pipo päässä ja lämpötyyny reisien päällä jäytämistä vastaan.

Paljon minussa on muuttunut varsinkin viime aikoina. Aion taistella kaikesta, asia kerrallaan.

Maailmaa ei muuteta pelkillä lirkutuksilla ja lässytyksillä, vaan konkreettisilla teoilla; esimerkiksi paremmilla laeilla. Epäkohtia on nostettava esiin, että nähdään, mitä kaikkea pitäisi kehittää.

Hengellisestikin tämä on ollut rajua kasvun aikaa, pois Herran kukkarosta raadolliseen maailmaan, jossa fariseukset ja saddukeukset katsovat tuppisuina hurskauden sädekehä päänsä päällä toisten kärsimystä viereltä - ja allekirjoittavat Aito avioliiton -tyyppisiä lakialoitteita ihmisille, joissa ei virhettä ja vikaa ole, siis heille itselleen. Sukupuolisyrjintää on monenmoista ja kaikki se on kauheaa ja perusteetonta; niin paljon voi mennä kaikessa pieleen. Muttei se ole ainoa ongelma, lukekaapa tää:

Borrelioosi-diagnoosille naurettiin

Mitähän niveliini nyt ottaisin ja miten poskionteloitani hoitaisin? Aamulla on aikainen herätys taas, niin kuin on koko kesän ollut, olen nukkunut tahi en. Maanantai-aamuna heräsin siihen, että parvekkeen yläpuolella rysähti varttia yli seitsemän parikin kertaa. Sairaille pitäisi olla vaivaistaloja niin kuin ennen vanhaan yhä nuorempien joutuessa sairastamaan kroonisesti.


Päivä on ollut pitkä, paljoa ei ehdi kaiken jälkeen.

Jo pelkkään uutisten lukemiseen menee liikaa aikaa. Olisiko tuosta jotakin, jos selaisi tärkeimmät otsikot läpi vaan:

Tuoreet uutiset

Mussutin juuri kourallisen Nigella sativan pikkuruisia siemeniä ja neljä aprikoosin ydintä, joista kirjoitan tuolla. Otsa särkee ikävästi; höyryhengitys eteeristen öljyjen kera on vielä ottamatta. Mahtaisko saada ihan oikeaa apuakin poskionteloon, katsotaan tiedusteltuani sitä. Kirjoituskäden etusormen nivel on tulehtunut ja muuallakin jäytää - saiskohan vielä borrelioosiinkin oikeaa apua, vaikka Virosta tai Timbuktusta, kun Suomessa ihmisten annetaan kärsiä kaikkea vaan.


Vointi voi romahtaa jo seuraavassa hetkessä niin kuin viime yönä, jolloin nukuin vain pari tuntia. Kääntyilin luusäryssä, ja karseaa nousta ylös kirjoittamaan aamusivuja aivoilla, jotka eivät toimi. Koko päivä haahuilua kuin jonain zombiena aamusivut edelleen kesken. Sitten vasta illalla puoli yhdentoista jälkeen pakotan itseni kirjoittamaan sydän pistävänä jutut loppuun, ja Jumala kannustaa minua oikolukemaan kaikki saman tien opetettuaan minua kovalla kädellä taas; ja niin teenkin, paitsi että nukahdan pari kertaa ja jatkan taas, mutta saan kuin saankin aamusivut oikoluettua puoleen yöhön mennessä, jota ei tapahdu läheskään aina.

Tällaiset päivät eivät ole mukavia, mutta oikeasti elämässä on paljon enemmän rankkoja kuin mukavia päiviä.

Löysin muuten uudet sivut, joilta sai ladattua ilmaisen Lyme Paradigm -kirjan ja tarjolla on paljon muutakin mielenkiintoista tietoa.


Lymen paradigman muuttaminen - auttajien opas läpi labyrintin:

Shifting the Lyme Paradigm -
The Caretakers' Guide through the Labyrinth


Siihen se keskiviikkoilta yöhön asti hurahtikin kiinnostuttuani selaamaan kirjaa, jonka nimeä pähkäilin suomeksi.

Aloin lukemisen keskeltä Carlan luusärystä edeten kirjoittajan omaan tarinaan, kunnes pidin vähän taukoa ja jatkoin eteenpäin, tajuten materiaalia olevan aivan hirveästi, ettei sitä nielaistakaan siitä vaan.


Kello 0.17.

Seuraavaksi oikoluku saatuani jo aamusta pakertamani aamusivut viimein kirjoitettua. Rankkojen öiden perään rankkoja päiviä, loputtomiin. Neurologisia oireita; tärinää, vapinaa ja muuta. Kasvoissa ja silmissä koko perjantain turvotusta, joka ei laskenut. Munuaisten kohdalla kihelmöintiä niin kuin joskus aiemminkin. Jo pitkään lähes päivittäin vasemmasta nivusesta läikähtää alaspäin kuin lämmintä vettä. Mainittuani hermovauriosta pojalleni hän kysyi, miksen ole kertonut aiemmin. Mutten ole muistanut kirjoittaa siitä aamusivuihinkaan kuin vasta nyt kärsiessäni koko ajan monista neurologisista oireista. Milloin missäkin nykii koko ajan; kankussa, nenässä tai muualla - tulisin hulluksi, jos kiinnittäisin kaikkeen huomiota.

Nyt on Lyme Paradigm -kirja luettavassa muodossa niin tietokoneella kuin kännykässäkin, josta siitäkin sitä pystyy hyvin lukemaan.

Kello 0.35 nyt. Ehkä yhteen mennessä aamusivut on oikoluettu ellen nukahtele paljoa, ja otettava vielä höyryhengitystä perään, jos menisi otsaonteloonkin edes vähän.

Korvapolista ei ole kuulunut edelleenkään mitään. Kovaa linjaa ja sadismia ihmisten terveyden kustannuksella.

Kello 0.41. Tuskinpa saan oikoluettua yhteen, taitaa mennä vähän yli.

Mutta kirjoitustaidon vaaliminen tärkeää. Kukapa sairaan puolesta taistelisi ellei sairas itse?


Eipä mennyt oikolukeminen vähän yli yhteen, vaan puoli kolmeen yöllä, joka aika rankkaa, jonka jälkeen oli otettava höyryhengitystäkin vielä.

Yritettävä tehdä kaikki ajallaan, vaikka raskasta onkin. Kokemus on osoittanut, että parempi oikolukea aamusivut vaikka myöhään aamuyöllä, kun perään on kirjoitettava jo uudet, niin kauan kuin leikissä meinaa pysyä.

Noustuani jo kahdeksalta ylös kuultuani yläkerrasta ääniä huonosti nukutun yön jälkeen kiusaajan ei tarvinnut kolistella minua enää hereille ja poikakin sai nukkua vähän pidempään.


Osaan arvostaa sitä, kun joku antaa sairaana selkänahastaan, vieläpä ilmaiseksi, jotain. Paneuduttava tähän vielä enemmän:

Shifting the Lyme Paradigm -
The Caretakers' Guide through the Labyrinth


Yhteenvetoa tästä tuutista myöhemmin; eihän kukaan viitsi tehdä nykyaikana ilmaiseksi enää mitään, varsinkaan lääkärit.


Kaikki on mennyt jo aikaa sitten yli äärirajojeni ja viime aikoina vielä senkin päälle, niin että on silkka ihme, että olen ylipäätään enää hengissä. Kiusa, joka tulee lääkäreiden julmasta heitteillejätöstä, ei ole ainoa myös olosuhteiden puristaessa aina vain sietämättömämmin.

Lauantain ja sunnuntain välisen yön vietin poissa kotoa kaupunkiasunnossa, jossa vasen ethmoidaalilokeroni oli yhtä täyden oloinen ja turvonnut kuin kotona niin kuin kaikkialla, jopa ulkomailla, kulkien mukanani minne tahansa menenkin ja erittäen niin hirveitä myrkkyjä minuun, että tärisen ja vapisen niin kuin tuon lauantain ja sunnuntain välisen yönkin vain surkeita pätkäunia nukkuen ja voiden seuraavana päivänä hirveän huonosti monen vuoden valvomishelvetti takanani.

Sitten maanantain vastaisena yönä otettuani tulehtuneeseen otsaonteloonikin höyryhengitystä pääsen vihdoin viimein yöllä yhden aikaan sänkyyn nukkuakseni järkyttävää väsymystäni, niin ei kulu kuin viiteen, kun yläkerran kiusaaja aloittaa taas kiusaamisen, jota jatkaa aamuun asti ilman, että saisin nukkua väsymystäni pois.

Sydämeni kirvelee, ja on suoranainen ihme, ettei täällä ole lippu puolitangossa vielä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 12746  Ke 19 Huh 2017, 8:19 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Olisi pitänyt sittenkin kai vaan oikolukea aiempia aamusivuja kuin ryhtyä tähän puuhaan valvotun yön jälkeen.

Edessä on defekografia, jossa filmataan, miten asioiden toimittaminen pöntöllä sujuu vai sujuuko se ollenkaan.

Ihmisen fysiologiahan on parilla sanalla kuvattuna sitä, että yläpäästä menee ruokaa ja juomaa sisään ja alapäästä tulee kusta ja paskaa.

Kaikkien toimiessa suurin piirtein samalla lailla on turha kiusata ketään eikä suunnitteluakaan voi moittia, jos kaikki sujuisi niin kuin pitäisi. Mutta on avannepusseja ja muuta ongelmaa.

MV-lehdessä naisia haukutaan vitunvirkkaajiksi. Mitä muuta voi odottaa Mitä vittua -lehdeltä ja letkumiehiltä kuin raukkamaisia iskuja vyön alle. Synnyttäisitte omalla kalustollanne itse, niin naurettaisiin vasta sitten.

- Mihin jäinkään? Karseaa lukea omia viestejään tuosta edeltäkin, miten hirveää helvettiä on joutunut kestämään.

Taukoja tulee kirjoittamisessa. Täällä.

Yön pitkinä tunteina laskin juuri, mitä kaikkea pitäisi ehtiä tekemään, ettei aika loppuisi kesken.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 12747  Ke 19 Huh 2017, 23:23 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 19.4.2017 klo 8.19 kirjoitti:
Olisi pitänyt sittenkin kai vaan oikolukea aiempia aamusivuja kuin ryhtyä tähän puuhaan valvotun yön jälkeen.

Edessä on defekografia, jossa filmataan, miten asioiden toimittaminen pöntöllä sujuu vai sujuuko se ollenkaan.

Ihmisen fysiologiahan on parilla sanalla kuvattuna sitä, että yläpäästä menee ruokaa ja juomaa sisään ja alapäästä tulee kusta ja paskaa.

Kaikkien toimiessa suurin piirtein samalla lailla on turha kiusata ketään eikä suunnitteluakaan voi moittia, jos kaikki sujuisi niin kuin pitäisi. Mutta on avannepusseja ja muuta ongelmaa.

MV-lehdessä naisia haukutaan vitunvirkkaajiksi. Mitä muuta voi odottaa Mitä vittua -lehdeltä ja letkumiehiltä kuin raukkamaisia iskuja vyön alle. Synnyttäisitte omalla kalustollanne itse, niin naurettaisiin vasta sitten.

- Mihin jäinkään? Karseaa lukea omia viestejään tuosta edeltäkin, miten hirveää helvettiä on joutunut kestämään.

Taukoja tulee kirjoittamisessa. Täällä.

Yön pitkinä tunteina laskin juuri, mitä kaikkea pitäisi ehtiä tekemään, ettei aika loppuisi kesken.


Kuinka rankkaa onkaan elää ja kirjoittaa kaikesta. Unettoman yön jälkeen ennen edellistä viestiäni olin kirjoittanut toista liuskaa aamusivujani, joita jatkoin illalla nukuttuani väsymystä pois sairaalareissusta, jonne olin lähtenyt vain tunnin aamu-unilla.

Nyt se rankka reissu on kursiivisesti briiffattu aamusivuihin, mutta hyydyin neljännelle liuskalle ja kerättävä kirjoittamiseen ja oikolukemiseen lisää voimia. Yhtenä päivänä ei pitäisi tapahtua liikaa asioita, ettei käsi rasittuisi niin paljon. Käsin kirjoittaminen on niin raskasta ja samalla tehokasta, ettei varmasti jaksa eikä halua kirjoittaa samasta asiasta heti uudestaan, jota on jo kirjoittaessaan käsitellyt. Näin mieli vapautuu ja voi ajatella jo muutakin.

Otsaa vähän särkee. Ulkona oli kylmä tuuli, joka meni pipon läpi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Admin
ylläpitäjä


Liittynyt: 31 Tam 2007
Viestejä: 10832

Linkki viestiinViesti 12748  To 20 Huh 2017, 1:23 (GMT+3)  Aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Admin 19.4.2017 klo 23.23 kirjoitti:
Admin 19.4.2017 klo 8.19 kirjoitti:
Olisi pitänyt sittenkin kai vaan oikolukea aiempia aamusivuja kuin ryhtyä tähän puuhaan valvotun yön jälkeen.

Edessä on defekografia, jossa filmataan, miten asioiden toimittaminen pöntöllä sujuu vai sujuuko se ollenkaan.

Ihmisen fysiologiahan on parilla sanalla kuvattuna sitä, että yläpäästä menee ruokaa ja juomaa sisään ja alapäästä tulee kusta ja paskaa.

Kaikkien toimiessa suurin piirtein samalla lailla on turha kiusata ketään eikä suunnitteluakaan voi moittia, jos kaikki sujuisi niin kuin pitäisi. Mutta on avannepusseja ja muuta ongelmaa.

MV-lehdessä naisia haukutaan vitunvirkkaajiksi. Mitä muuta voi odottaa Mitä vittua -lehdeltä ja letkumiehiltä kuin raukkamaisia iskuja vyön alle. Synnyttäisitte omalla kalustollanne itse, niin naurettaisiin vasta sitten.

- Mihin jäinkään? Karseaa lukea omia viestejään tuosta edeltäkin, miten hirveää helvettiä on joutunut kestämään.

Taukoja tulee kirjoittamisessa. Täällä.

Yön pitkinä tunteina laskin juuri, mitä kaikkea pitäisi ehtiä tekemään, ettei aika loppuisi kesken.


Kuinka rankkaa onkaan elää ja kirjoittaa kaikesta. Unettoman yön jälkeen ennen edellistä viestiäni olin kirjoittanut toista liuskaa aamusivujani, joita jatkoin illalla nukuttuani väsymystä pois sairaalareissusta, jonne olin lähtenyt vain tunnin aamu-unilla.

Nyt se rankka reissu on kursiivisesti briiffattu aamusivuihin, mutta hyydyin neljännelle liuskalle ja kerättävä kirjoittamiseen ja oikolukemiseen lisää voimia. Yhtenä päivänä ei pitäisi tapahtua liikaa asioita, ettei käsi rasittuisi niin paljon. Käsin kirjoittaminen on niin raskasta ja samalla tehokasta, ettei varmasti jaksa eikä halua kirjoittaa samasta asiasta heti uudestaan, jota on jo kirjoittaessaan käsitellyt. Näin mieli vapautuu ja voi ajatella jo muutakin.

Otsaa vähän särkee. Ulkona oli kylmä tuuli, joka meni pipon läpi.


Piti vähän päivittää tietojaan, lukea uutisia ja seurata maailmanmenoa.

Vaan ei auta mikään, aamusivut on oikoluettava ja kirjoitettava loppuun.

Monista asioista en kirjoita kuin kerran. Aamusivuihin, joihin voi palata aina uudelleen.

Niin kuin viime yönä laskin, aikaa palaa koko ajan ja otettava tiukempi linja kaikkeen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Sanasinko Foorumin päävalikko -> Maailmankartalla Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa

Muuta tekstin kokoa: - -

Takaisin ylös


Join the Blue Ribbon Online Free Speech Campaign


Powered by
phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com